Vasemmistoblogi

19. marras, 2021


Maanantai 15.11. oli pitkä päivä valtuutetuille. Kello 10.00 aloitettiin ja päivä oli pulkassa n. klo 18. Kyseessähän oli talouskokous, jossa päätettiin ensi vuoden veroasteista sekä suunnitelmavuosista 2022 – 2025, jonka aikana valtava 14 – 15 miljoonan alijäämä pitää olla katettuna. Olemme jo lipsahtamassa kriisikunnaksi näiden alijäämien vuoksi, mutta vielä olisi aikaa korjata itse tilanne ja sitä me valtuutetut tietenkin haluamme.

Tuloveroprosenttia emme voi nostaa, koska se nousisi silloin kuntien keskiarvon yläpuolelle ja olisi yksi kriisikuntakriteeri lisää, joka laukeaisi. Siksi päätökseksi tuli, että se pysyy ennallaan. Ja koska hyvinvointialue tulee, niin tämä päätös veroprosentista kattaa myös vuoden 2023. Sen jälkeen meillä olisi pientä liikkumavaraa sen suhteen. Hyvinvointialueen tulo merkitsee sitä, että ”Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 13,26 prosenttiyksiköllä”. Suora lainaus laista.
Samoin kiinteistöverot jätettiin ennalleen.

Kaikki muut ryhmät halusivat ottaa kuukauden aikalisän, jotta valtuutetuille olisi saatu lisää sisällöllistä tietoa esimerkiksi siitä, miten ja mihin leikkaukset kohdistuisivat. Nythän meille kerrottiin, kuinka paljon pitää säästää, mutta ei sitä, miten.


Vasemmistoliiton ryhmässä mielipiteet jakautuivat. Osa puolsi lisäaikaa ja osa ei. Päätökseksi tuli, että olemme eri mieltä muiden ryhmien kanssa, mutta emme äänestytä asiassa. Kirjaukseksi tuli siis, että valtuusto yksimielisesti päätti siirtää asian joulukuulle. Nythän meillä on sitten aikaa myös ryhmien välisille neuvotteluille, joita emme käyneet lainkaan, koska ryhmiä ei koskaan kutsuttu neuvotteluun. Tämä pieneksi neuvoksi kaupunginhallituksen pj Pekka Tiitiselle annettiin.


Toisena isona asiana keskusteltiin hallintosäännön uudistamisesta. Siellä on muutaman pykälän osalta vielä epäselviä kohtia, joihin halusimme muiden ohella tarkennuksia. Pykälät koskevat teatterin, museon sekä musiikkipuolen johtajien nimikkeitä. Esityslistassa oli, että hyväksyisimme museolle vetäjän, jonka tittelinä olisi ollut museovastaava. Perustelut olivat ohuet eli oli halu yhtenäistää näitä nimikkeitä. Silti esim. teatterilla on teatterinjohtaja. Museon hallinto eikä organisaatio ei edes tunne nimikettä museovastaava, vaan haulla löytyy suurin piirtein talonmiehiä.

Pitkän keskustelun ja monien eri esitysten ja peruutusten jälkeen päätökseksi tuli yksimielisesti se, että museovastaavan nimike muutetaan takaisin museonjohtajaksi. Samalla myös musiikkipuolen intendentti palautetaan omalle paikalleen. Hauskinta asiassa on se, että Vasemmiston hallitusryhmä esitti jo hallituksen kokouksessa samaa, mutta äänestyksen jälkeen jäivät yksin. Nyt sitten muut hallituspuolueiden jäsenet olivat yksimielisesti muutoksen takana. Politiikassa on paljon asioita, joita voi vain ihmetellä.


Kemin kaupunkistrategiasta käytettiin muutama puheenvuoro, jossa toivottiin, että se todellakin jalkautettaisiin kuntalaisille ja varsinkin kunnan työntekijöiden tietoon. Strategiaa on punnerrettu nyt muutama vuosi ja me valtuutetut ymmärrämme sen tärkeäksi työkaluksi toimissamme. Mutta miten saada myös työntekijät tietämään ja ymmärtämään kuntastrategian missiot ja visiot.

Konserniraportista ei taidettu käyttää yhtään puheenvuoroa. Tässä yhteydessä voi sen verran mainita, että taloussuunnitelmassa 2022 – 2025 on konserniyhtiöille Matkailu ja Kenve osoitettu tuloutuksia kaupungille, joita sopii ainakin epäillä realistisiksi. Matkailu koronan takia ja Kenve korjaustarpeiden sekä velkojen takia. Saa nähdä miten tuloutusten käy.

Lapin käräjäoikeuden lautamiehiksi 2021 – 2025 valittiin Heidi Anttila ja Ari Mäläskä. Meillähän oli kaksi paikkaa. Valitettavasti Mira Karhu jäi vaille haluamaansa paikkaa.

Kuntaliiton valtuuskuntaan äänestettiin listoja. Lapin piirin Vasemmistoliitto oli asettanut ehdokkaansa ja oli lista numero 3. Meidän porukasta listalla oli Albana Mustafi. Demareiden lista sai 14 ääntä ja meidän lista 10 ja muut vähemmän. Siinäkin meillä on hieman miettimistä.

Pertti Henttisen ja 22 muun valtuutetun aloite punkkirokotuksista kaikille Kemissä ei toteutunut. Sari Ekorre käytti hyvän puheenvuoron siitä, ettei saisi olla niin, että saman kadun eri puolet ovat eri asemassa rokotuksen suhteen, kuten nyt on.

Sosiaalidemokraattien aloite rautatieaseman kulkujärjestelyistä aiheutti enemmän keskustelua. Siellä on todellinen vaara, että joku jää vielä junan alle. Väylävirastolla ei ole suunnitelmaa, eikä kunnalla rahaa kulun turvalliseksi järjestämiseksi, joten odotellaan nyt sitten, että jotain kamalaa tapahtuu, että asiaan tulee muutos. Aloite on erittäin hyvä ja kannatettava, kuten yhdessä todettiin.


Sitten tulikin aloitepommi. Sosiaalidemokraatit esittivät aloitteen, jossa olivat mukana kaikki muut puolueet paitsi me ja Keskusta. ”Kaupungin toimintojen ja palveluiden järjestäminen ja tarjoaminen tavalla, joka tukee elinvoimaa ja työllisyyttä, lisää hyvinvointia sekä tasapainottaa taloutta”.

Juuri näitä asioita, joista olisimme syksyllä halunneet edelleen neuvotella muiden puolueiden kanssa. Oma veikkaukseni on se, että kyse on lapsellisesta näpäytyksestä meitä kohtaan, koska jätimme syksyllä valtuustosopimuksen hyväksymättä. Olimme Keskustan kanssa ainoat puolueet, joita ei edes kysytty tähän aloitteeseen mukaan.

Sitä, onko kyseessä alkutahdit jonkinlaiselle koaliitioajattelulle, en osaa sanoa. Joka tapauksessa se syö, ainakin omaa uskoani siihen, että demareiden kanssa olisi helppo tehdä yhteistyötä. Kyllä se pikemminkin viimeaikaisten puheiden jälkeen tuntui maton vetämiseltä yhteistyön alta.

Kari Hanhisuanto
Kemin vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja

7. loka, 2021


Kemin uuden kaupunginvaltuuston kolmas kokous pidettiin maanantaina 4.10. Kokouspaikkana oli pitkästä aikaa kaupungintalon valtuustosali, joka oli ainakin allekirjoittaneelle mieleistä ja tuntui olevan hyvä asia myös monien muiden mielestä.

Ennen varsinaista valtuuston kokousta pidettiin valtuuston strategiaseminaari, jossa jatkoimme Kemin kaupungin strategian päivittämistä nykyhetkeen. Strategia uudistettiin vuosina 2017-2018 ja se on pääpiirteissään vielä varsin toimiva ja hyvä. Pienellä päivityksellä ja tiivistämisellä saamme siitä hyvän työkalun kaupungin toiminnan ja päätöksenteon ohjenuoraksi vuoteen 2025 saakka.

Varsinaisen valtuuston kokouksen ensimmäisenä varsinaisena pykälänä oli Peurasaaren asemakaavan muutos. Valtuustoa keskustelutti, miksi asemakaavan valmistelu on kestänyt näin kauan. Asemakaavan muutos on alun alkaen tullut vireille jo 19.12.2016 olleen kaupunginhallituksen kokouksen kaavoituskatsauksen myötä. Keskustelussa tuli ilmi, että viivytys kaavan loppuun saattamisessa liittyi muun muassa Kemin Energia ja Vesi Oy:n lähitulevaisuudessa rakenteille tulevaan vedenpuhdistuslaitokseen ja sen vaatimiin suojaetäisyyksiin, jotka oli kaavassa huomioitu. Viivytystä oli aiheuttanut myös alun perin kaavamuutosalueella sijainneen pienteollisuusalueen mahdolliset pilaantuneet maa-ainekset. Näistä syistä muutoksen alla olevia kaava-alueita oli jouduttu pienentämään. Keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan.

Seuraavana pykälänä oli paljon keskustelua herättänyt Kemin Matkailu Oy:n anomus kaupungin rahoituksesta Sammon telakointiin ja nykyisen kaupungin antolainan takaisinmaksuohjelman muutoksesta. Esityslistassa olleen esittelytekstin mukaan Kemin Matkailu Oy anoo kaupungilta rahoitusta Jäänmurtaja Sammon telakoinnista aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Telakointikustannukset tulevat yhtiön mukaan olemaan minimissään 350 000 euroa ja maksimissaan arviolta vuoden 2019 telakointikustannusten verran eli 650 000 euroa. Yhtiö maksaisi anotun lainan takaisin risteilytuloilla ja mahdollisella valtiokonttorilta saatavalla kustannustuella.

Tämän lisäksi yhtiö anoo nykyisen kaupungin myöntämän, 31.12.2021 erääntyvän, 500 000 euron antolainan takaisinmaksuaikaan muutosta siten, että yhtiö lyhentää lainaa kaupungille viiden vuoden aikana aina, kun yhtiöllä on siihen taloudellisia edellytyksiä, ja vuosittaista koronmaksua.

Arvatenkin tämä pykälä aiheutti vilkkaimman keskustelun, jossa esitettiin mm. huoli koronan runteleman matkailuyhtiön kyvystä selvitä veloistaan. Esittelemässä ja vastaamassa kysymyksiin valtuuston kokouksessa oli paikalla Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen. Koutosen mukaan matkailuyhtiö kykenee selviytymään tulevista maksuistaan, mikäli maailma ja Suomi avautuu edes joiltakin osin kansainväliselle turismille ja liiketoimintaa päästään pyörittämään. Tähän olennaisena osana liittyy Kemiläisen matkailun kruununjalokiveksi kiitelty matkailujäänmurtaja Sampo, jonka telakointikuluihin nyt päätettävissä ollut laina-anomus nimenomaisesti liittyi.

Perussuomalaisten Hannu Peurasaari esitti pykälän pöydällepanoa, jotta olisi selvitetty vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia. Allekirjoittanut esitti Kokoomuksen Marja-Leena Laitisen kannattamana, että asian käsittelyä jatketaan kokouksessa, sillä tämän kaltainen rahoitusmalli on omistajaohjauksen mukainen. Suoritettiin nimenhuutoäänestys ja esitys asian käsittelyn jatkamisesta voitti äänin 38 – 5.

Pitkähkön keskustelun päätteeksi kaupunginvaltuusto yksimielisesti päätti myöntää Kemin Matkailu Oy:lle lisälainan päätösehdotuksen mukaisesti.

Valtuustolle tuotiin tiedoksi myös tarkastuslautakunnan arvioinnin työohjelma, jonka painotuksista kiiteltiin tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa, Vasemmistoliiton Sari Ekorrea.

Vielä viimeisiä luottamushenkilöpaikkoja nimettiin ja Perämeren jätelautakunnan varajäseneksi valittiin Iida Vahtola ja poliisien neuvottelukuntaan varajäseneksi valittiin Jaana Viitala.

Pykälänä oli myös Vasemmistoliiton entisen valtuutetun Pertti Henttisen alulle panema aloite sulavesien johdattamisesta mereen rakennuskohteista. Yhdyskuntatekniikan aloitteen pohjalta antama lausunto oli Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ja myös Pertti Henttisen mielestä hyvä ja hienoa, että sulamisvesien ohjaamiseen kiinnitetään jatkossa tarkempaa huomiota.

Valtuuston kokous oli jälleen miellyttävän keskusteleva ja hyvähenkinen. Toivottavasti näin myös jatkuu ja yhteistyö puolueiden välillä sujuu.

 

Syysterveisin

Mikko Koivulehto
Valtuutettu
Kemin Vasemmistoliitto ry:n puheenjohtaja.

8. syys, 2021

Kemin kaupunginvaltuuston valtuustokauden 2021-2025 toinen kokous pidettiin maanantaina 6.9. Esityslistalla oli asioita, jotka kuvastavat Kemin kaupungin taloudellista tilannetta juuri nyt ja tietenkin niitä syitä, miksi tähän tukalaan tilanteeseen on jouduttu.

Kemin kaupungin talouden kumulatiivinen alijäämä yltänee vuoden 2021 osalta noin 8-9 miljoonaan euroon.

Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahat perusturvatoimialalle. Nettomenojen lisäys on tällä hetkellä kyseisellä toimialalla 5,526 miljoonaa euroa.

Kemin kaupunki on siirtymässä prosessiorganisaatiomalliin ja tuon johtamis- ja toimintamallin odotetaan tuottavan lisää tehokkuutta palvelujen tuottamiseen ja siten osittain myös kustannussäästöjä.

Uusi toimintamalli ja muutokset työtehtävissä edellyttävät, että kaupunki käy yhteistoimintalain mukaiset YT-neuvottelut henkilöstön kanssa. Tietenkin taloudelliset säästötavoitteet ovat yksi tärkeä asiakokonaisuus neuvotteluissa.

Valtuutetut, lähinnä vasemmistoliiton riveistä, asettivat kysymyksiä kaupngin virkahenkilöille.
Millaiset taloudelliset tavoitteet kaupungin johto on asettanut neuvotteluille ja miten henkilöstöä on informoitu neuvottelujen aloittamisesta?

Huolena valtuutetuilla oli tietenkin se, miten mahdolliset säästötavoitteet vaikuttavat työsuhteisiin ja onko viimeisenä vaihtoehtona jopa mahdollisia irtisanomisia.

Samalla tuotiin esille Kemin kaupungin julkikuva. Millaisen signaalin YT-neuvottelujen käynnistäminen antaa omalle henkilöstölle ja miten nuoret motivoituvat kouluttautumaan täällä Meri- Lapin alueella, eli tarjoaako kotiseutu heille elämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa?


Valtuustolle tuotiin myös tiedoksi Mikko Koivulehdon (vas) aloitteeseen liittyvä selvitys. Aloitteessa esitetään, että Kemin kouluissa ja päiväkodeissa ryhdyttäisiin kahden vuoden pilottikokeiluna opettamaan erillisenä omana oppiaineena mielenterveys-, tunne- että vuorovaikutustaitoja.

Kyseinen aloite on otettu osaksi hyvinvointilautakunnan projektia. OKM :n hankehaku avaa mahdollisuuden ottaa Koivulehdon esittämä aloite huomioon kaupungin toiminnassa.


Reijo Viitala
Kaupuginvaltuuston puheenjohtaja (vas)

 

 

7. kesä, 2021

7.6.2021
Mistä on hyvä kuntapäättäjä tehty?
Yle julkaisi kevättalvella politiikantutkijan teesit asiasta. Tutkija oli laittanut juttuun kymmenen eri osa-aluetta tai kysymystä, joihin kuntapäättäjän tulisi kiinnittää huomiota ja ottaa niistä selvää.

Luin ne kyllä tunnollisesti läpi, mutta nyt, kun olen neljä vuotta ollut valtuustossa, en oikein löytänyt niistä kaikista yhtymäkohtia omaan uraani kuntapolitiikassa.
Olenko sitten huono kuntapäättäjä? En haluaisi yksinkertaistaa asiaa näin.


* * *

Kuntapäättäjän ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Sen tajuamiseen minulla meni ehkä liikaa aikaa. Totta kai on hyvä, että tietää taloudesta, vanhustenhoidosta, kaavoituksesta, hankkeista, varhaiskasvatuksesta ja kaikista muistakin asioista jotain, mutta kaikkea ei voi, eikä tarvitse tietää.

Kaupungin organisaatiossa on henkilöitä, joiden täytyy työnsä puolesta tietää omasta alueestaan kaikki. Valtuutetun kannattaa olla utelias ja kysyä heiltä asioiden oikeellisuudesta. Kokemukseni on, että he vastaavat mielellään valtuutetuille. Täytyy vain olla rohkeutta kysyä.

Hyvä kuntapäättäjä ottaa asioista selvää, ja muodostaa itse käsityksensä kulloisestakin asiasta. Ja hän pitää siitä myös kiinni. Mielipidettä ei pidä vaihtaa puolueen, virkamiehen tai kenenkään muun vuoksi. Ainoastaan, jos joku pystyy perustellusti osoittamaan oman mielipiteesi vääräksi. Silloin sitä pitää pystyä muokkaamaan ja jopa muuttamaan.

Kuntapäättäjän pitää olla kuunteleva, utelias ja aktiivinen. Näillä kolmella piirteellä pärjää jo hyvinkin pitkälle. Kuunteluun liittyy tietenkin mausteena se, että sinun täytyy olla kiinnostunut siitä, mitä sinulle kerrotaan. Jos asia menee pääsi läpi pysähtymättä, mitään merkkiä jättämättä, et ole silloin kuullut. Olet ollut kuuntelevinasi ja se on välinpitämättömyyttä.

* * *

Hyvä kuntapäättäjä pitää aina kiinni siitä, että päätökset, joita tehdään, koituvat kuntalaisten hyväksi. Silti myös kuntalaisten kannalta huonot päätökset voivat olla pitkällä aikajänteellä hyväksi kuntalaisille. Esimerkkinä käy hyvin tämä nykyinen taloudellinen tilanne. Seuraava valtuusto joutuu tekemään ”huonoja” päätöksiä. Ne ovat pakollisia, jotta tulevaisuus olisi täällä asuville ihmisille parempi ja valoisampi kuin nykyisyys.

Kari Hanhisuanto

 

30. maalis, 2021

Kemissä on kesäkuussa luvassa jännittävät vaalit. Lehtien palstoilta olemme saaneet lukea, kuinka SDP uhoaa nousevansa suurimmaksi ryhmäksi kotikaupungissamme. Onneksi sen päättävät kuitenkin äänestäjät, eivät ehdokkaat tai puolueet. Toivottavasti kesäkuussa valtaosa kuntalaisista käy antamassa ainokaisensa. Haaveena on äänestysprosentin tuntuva parantaminen yli kuudenkymmenen.

Oman mausteensa vaaleihin tuo myös perussuomalaisten hajoaminen kahdeksi ryhmäksi. Niin mielelläni kuin mollaisinkin joidenkin henkilöiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, en tee sitä. On parempi keskittyä omaan tekemiseen kuin toisten haukkumiseen.


Kovasti on myös keskusteltu siitä, että kuntapäättäjätkin saavat koko ajan enemmän ja enemmän törkyä niskaansa. Osa jää sen takia jopa pois politiikasta. Neljä vuotta valtuustossa olleena olen saanut vain pari kertaa viestejä, joissa minua on verrattu siihen tuhdimpaan ihmisestä lähtöisin olevaan aineeseen. Jos pääsen sillä, että olen kakka, ei se pelkästään huono asia ole. Onpahan varaa parantaa.


Kemi on luisumassa kriisikunnaksi, se on tosiasia. Kattamatonta alijäämää on lähes 10 miljoonaa euroa. Näinä tulevina vuosina se on valtava määrä rahaa, ja kun se on poissa kuntalaisten käytöstä, se tulee vääjäämättä näkymään jossain. Toivotaan, ettei se näy liikaa kuntalaisten hyvinvoinnissa. On silti rehellistä kertoa, että jossain se tulee näkymään.

Riippumatta siitä, mikä puolue on valtuuston suurin vaalien jälkeen, valtuusto tulee jatkamaan samalla linjalla kuin tähänkin saakka, yhteistyön linjalla. Tietysti sillä erotuksella, että talous täytyy tasapainottaa. Nyt se on viimeistään tehtävä, koska sitä ei ole aiemmin pystytty tekemään. Silti koko valtuuston maalina ja yhteisenä tavoitteena täytyy olla kuntalaisten paras. Ei puolueiden, ei omien, ei Irmelin, eikä kenenkään muun, vain kuntalaisten paras.

Kari Hanhisuanto
Kaupunginvaltuutettu, valtuustoehdokas
Kemin Vasemmistoliitto