Vasemmistoblogi

8. syys, 2021

Kemin kaupunginvaltuuston valtuustokauden 2021-2025 toinen kokous pidettiin maanantaina 6.9. Esityslistalla oli asioita, jotka kuvastavat Kemin kaupungin taloudellista tilannetta juuri nyt ja tietenkin niitä syitä, miksi tähän tukalaan tilanteeseen on jouduttu.

Kemin kaupungin talouden kumulatiivinen alijäämä yltänee vuoden 2021 osalta noin 8-9 miljoonaan euroon.

Kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahat perusturvatoimialalle. Nettomenojen lisäys on tällä hetkellä kyseisellä toimialalla 5,526 miljoonaa euroa.

Kemin kaupunki on siirtymässä prosessiorganisaatiomalliin ja tuon johtamis- ja toimintamallin odotetaan tuottavan lisää tehokkuutta palvelujen tuottamiseen ja siten osittain myös kustannussäästöjä.

Uusi toimintamalli ja muutokset työtehtävissä edellyttävät, että kaupunki käy yhteistoimintalain mukaiset YT-neuvottelut henkilöstön kanssa. Tietenkin taloudelliset säästötavoitteet ovat yksi tärkeä asiakokonaisuus neuvotteluissa.

Valtuutetut, lähinnä vasemmistoliiton riveistä, asettivat kysymyksiä kaupngin virkahenkilöille.
Millaiset taloudelliset tavoitteet kaupungin johto on asettanut neuvotteluille ja miten henkilöstöä on informoitu neuvottelujen aloittamisesta?

Huolena valtuutetuilla oli tietenkin se, miten mahdolliset säästötavoitteet vaikuttavat työsuhteisiin ja onko viimeisenä vaihtoehtona jopa mahdollisia irtisanomisia.

Samalla tuotiin esille Kemin kaupungin julkikuva. Millaisen signaalin YT-neuvottelujen käynnistäminen antaa omalle henkilöstölle ja miten nuoret motivoituvat kouluttautumaan täällä Meri- Lapin alueella, eli tarjoaako kotiseutu heille elämisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa?


Valtuustolle tuotiin myös tiedoksi Mikko Koivulehdon (vas) aloitteeseen liittyvä selvitys. Aloitteessa esitetään, että Kemin kouluissa ja päiväkodeissa ryhdyttäisiin kahden vuoden pilottikokeiluna opettamaan erillisenä omana oppiaineena mielenterveys-, tunne- että vuorovaikutustaitoja.

Kyseinen aloite on otettu osaksi hyvinvointilautakunnan projektia. OKM :n hankehaku avaa mahdollisuuden ottaa Koivulehdon esittämä aloite huomioon kaupungin toiminnassa.


Reijo Viitala
Kaupuginvaltuuston puheenjohtaja (vas)

 

 

7. kesä, 2021

7.6.2021
Mistä on hyvä kuntapäättäjä tehty?
Yle julkaisi kevättalvella politiikantutkijan teesit asiasta. Tutkija oli laittanut juttuun kymmenen eri osa-aluetta tai kysymystä, joihin kuntapäättäjän tulisi kiinnittää huomiota ja ottaa niistä selvää.

Luin ne kyllä tunnollisesti läpi, mutta nyt, kun olen neljä vuotta ollut valtuustossa, en oikein löytänyt niistä kaikista yhtymäkohtia omaan uraani kuntapolitiikassa.
Olenko sitten huono kuntapäättäjä? En haluaisi yksinkertaistaa asiaa näin.


* * *

Kuntapäättäjän ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea. Sen tajuamiseen minulla meni ehkä liikaa aikaa. Totta kai on hyvä, että tietää taloudesta, vanhustenhoidosta, kaavoituksesta, hankkeista, varhaiskasvatuksesta ja kaikista muistakin asioista jotain, mutta kaikkea ei voi, eikä tarvitse tietää.

Kaupungin organisaatiossa on henkilöitä, joiden täytyy työnsä puolesta tietää omasta alueestaan kaikki. Valtuutetun kannattaa olla utelias ja kysyä heiltä asioiden oikeellisuudesta. Kokemukseni on, että he vastaavat mielellään valtuutetuille. Täytyy vain olla rohkeutta kysyä.

Hyvä kuntapäättäjä ottaa asioista selvää, ja muodostaa itse käsityksensä kulloisestakin asiasta. Ja hän pitää siitä myös kiinni. Mielipidettä ei pidä vaihtaa puolueen, virkamiehen tai kenenkään muun vuoksi. Ainoastaan, jos joku pystyy perustellusti osoittamaan oman mielipiteesi vääräksi. Silloin sitä pitää pystyä muokkaamaan ja jopa muuttamaan.

Kuntapäättäjän pitää olla kuunteleva, utelias ja aktiivinen. Näillä kolmella piirteellä pärjää jo hyvinkin pitkälle. Kuunteluun liittyy tietenkin mausteena se, että sinun täytyy olla kiinnostunut siitä, mitä sinulle kerrotaan. Jos asia menee pääsi läpi pysähtymättä, mitään merkkiä jättämättä, et ole silloin kuullut. Olet ollut kuuntelevinasi ja se on välinpitämättömyyttä.

* * *

Hyvä kuntapäättäjä pitää aina kiinni siitä, että päätökset, joita tehdään, koituvat kuntalaisten hyväksi. Silti myös kuntalaisten kannalta huonot päätökset voivat olla pitkällä aikajänteellä hyväksi kuntalaisille. Esimerkkinä käy hyvin tämä nykyinen taloudellinen tilanne. Seuraava valtuusto joutuu tekemään ”huonoja” päätöksiä. Ne ovat pakollisia, jotta tulevaisuus olisi täällä asuville ihmisille parempi ja valoisampi kuin nykyisyys.

Kari Hanhisuanto

 

30. maalis, 2021

Kemissä on kesäkuussa luvassa jännittävät vaalit. Lehtien palstoilta olemme saaneet lukea, kuinka SDP uhoaa nousevansa suurimmaksi ryhmäksi kotikaupungissamme. Onneksi sen päättävät kuitenkin äänestäjät, eivät ehdokkaat tai puolueet. Toivottavasti kesäkuussa valtaosa kuntalaisista käy antamassa ainokaisensa. Haaveena on äänestysprosentin tuntuva parantaminen yli kuudenkymmenen.

Oman mausteensa vaaleihin tuo myös perussuomalaisten hajoaminen kahdeksi ryhmäksi. Niin mielelläni kuin mollaisinkin joidenkin henkilöiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, en tee sitä. On parempi keskittyä omaan tekemiseen kuin toisten haukkumiseen.


Kovasti on myös keskusteltu siitä, että kuntapäättäjätkin saavat koko ajan enemmän ja enemmän törkyä niskaansa. Osa jää sen takia jopa pois politiikasta. Neljä vuotta valtuustossa olleena olen saanut vain pari kertaa viestejä, joissa minua on verrattu siihen tuhdimpaan ihmisestä lähtöisin olevaan aineeseen. Jos pääsen sillä, että olen kakka, ei se pelkästään huono asia ole. Onpahan varaa parantaa.


Kemi on luisumassa kriisikunnaksi, se on tosiasia. Kattamatonta alijäämää on lähes 10 miljoonaa euroa. Näinä tulevina vuosina se on valtava määrä rahaa, ja kun se on poissa kuntalaisten käytöstä, se tulee vääjäämättä näkymään jossain. Toivotaan, ettei se näy liikaa kuntalaisten hyvinvoinnissa. On silti rehellistä kertoa, että jossain se tulee näkymään.

Riippumatta siitä, mikä puolue on valtuuston suurin vaalien jälkeen, valtuusto tulee jatkamaan samalla linjalla kuin tähänkin saakka, yhteistyön linjalla. Tietysti sillä erotuksella, että talous täytyy tasapainottaa. Nyt se on viimeistään tehtävä, koska sitä ei ole aiemmin pystytty tekemään. Silti koko valtuuston maalina ja yhteisenä tavoitteena täytyy olla kuntalaisten paras. Ei puolueiden, ei omien, ei Irmelin, eikä kenenkään muun, vain kuntalaisten paras.

Kari Hanhisuanto
Kaupunginvaltuutettu, valtuustoehdokas
Kemin Vasemmistoliitto

17. helmi, 2021


Seitsemän vuotta sitten aloitin kauneusalan yrittäjänä. Valmistuessani kosmetologi-kampaajaksi Kemissä ei ollut muuta työllistymisvaihtoehtoa kuin aloittaa pienimuotoista, omaan työpanokseen perustuvaa yritystoimintaa. Työllistin itse itseni perustamalla toiminimen. Yrittäjyyttä olen nähnyt läheltä jo lukioajoilta alkaen perheeni toimiessa ravintola-alan yrittäjinä. Tiesin siis mihin ryhdyin. Oma yritykseni alkoi toimia hyvin jo puolen vuoden  päästä sen perustamisesta ja on kehittynyt tähän päivään asti KauneusSalonki Albana'ksi.

Yrittäjiä on monenlaisia. Suomen Yrittäjien vuonna 2019 koostaman raportin mukaan Suomessa oli noin 292 000 yritystä. Näistä yrityksistä 93 % oli alle kymmenen työntekijän yrityksiä, eli mikroyrityksiä. Kaikista yrittäjistä 68 % oli yksinyrittäjiä.


Yksinyrittäjä vastaa itse omasta toimeentulostaan, kun taas työsuhteessa oleva tekee työtä toisen palveluksessa. Tilastokeskuksen vuonna 2016 tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että palkansaajiin verrattuna yrittäjät ovat yliedustettuja alimmissa tuloluokissa. Yli 20 %:lla yrittäjistä kuukausitulot jäivät alle 1250 euron kuukaudessa.

Näistä tilastoista käy ilmi, että kun puhutaan suomalaisesta yrittäjyydestä, puhutaan pääasiassa varsin pienistä yrityksistä niin henkilömäärän kuin yrittäjien tulojen osalta.


Kemissä yritysten määrä on tällä hetkellä noin 560. Koronapandemiasta selviytyminen on vahvistanut valtion, kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteyttä. Yhteisöllisyyttä yrittäjien kesken Kemissä saattoi vain ihailla koronakeväänä 2020. Koronakriisin kiihdyttämää digiloikkaa ja tiiviimpää yhteistyötä yrittäjien ja kunnan välillä kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Tämä kaikille poikkeuksellinen maailmantilanne herätti ajatuksia jatkuvasta kasvusta, jota monesti nostetaan esiin yrittäjyyskeskustelussa.

Tarvitseeko yrityksen koko ajan kasvaa?

Mielestäni ei, vaan jatkuvan kasvun sijaan taloutta tulee ohjata sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan.


Vasemmistoliitossa toimii yhä kasvava joukko pienyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä. Monet heistä työskentelevät luovilla aloilla ja eri alojen ammatinharjoittajina. Vasemmistoliiton aktiivina totean, että profiloidumme myös heidän etujensa ajajina. Puolueellamme on myös pienyrittäjäohjelma, jota moni ei vielä valitettavasti tunne.

Me vasemmistoyrittäjät haluamme nostaa yrittäjien roolin paremmin näkyville ja sitä kautta ihmisten tietoisuuteen. Erityisesti nuorille uudet työn tekemisen tavat ovat arkipäivää. Siihen kuuluu olennaisesti itsensä työllistäminen ja pienyrittäjyys. Haluan, että Vasemmistoliitto koetaan myös pienyrittäjien puolueena ja poliittisena kotina.

Kauneusalan vasemmistoyrittäjä Albana Mustafi

 

5. helmi, 2021

Huhtikuun kuntavaalit lähestyvät päivä päivältä. Puolueet etsivät ehdokkaita ja kun puhelin soi kuntalaista kysytään ehdokkaaksi.  Somessa toivotaan että ” vanhat jäärät äänestetään pois”. Kuntalaiset toivovat muutosta kunnan päätöksentekoon tai virkamiesten toimintaan.  Toiveet voivat olla ristiriitaisia, lisää palveluita, mutta ei missään tapauksessa enempää maksettavaa eli veroja. Yhtälöä ratkoessaan ja esityslistoja lukiessaan vanha valtuutettu miettii mitä sanoa kun kuntalainen asiaa kyselee.

Se mitä aikoo sanoa, kannattaa sanoa suoraan.  Kuulijan ajatus katkeaa jos puhe sisältää vierasperäisiä sanoja tai monimutkaisia kielikuvia, taivaita hipovia visioita tai perusteettomia väitteitä.  Jotta äänestäjä voisi tehdä ratkaisunsa, hänen pitää saada oikeaa tietoa ehdokkaansa ajatusmaailmasta ja siitä millaisiin arvoihin ehdokkaan toiminta perustuu. Ehdokkaana kannattaa kuunnella kuntalaista herkällä korvalla, koska siitä oppii paljon. Harmittaako kuntalaista maahanmuutto vai se ettei jalkapalloa voi harrastaa jos tiloja harrastukselle ei löydy?

Valtuutettuna huomaa että moneen asiaa pääsee tutustumaan, kaavoituspäätökset voivat vaikuttaa jopa sadan vuoden päähän, palveluitten yksityistäminen voi tuottaa yllätyksiä ja kunnan työntekijöiden karsiminen sen että kukaan ei esimerkiksi hoida kiinteistöjä ja huolla teitä.  Jos mielipiteistä ei tule yhteistä näkemystä päädytään äänestämään. Enemmistö voittaa ja asia on sillä selvä.

Mutta voiko valtuuston vallata?  Valtuustoa ei kannata ryhtyä valtaamaan kuten ”Ylpeät pojat” loppiaisena USA:ssa  Capitol-kukkulaa huutaen ja melskaten. Suomalainen perusluonne kavahtaa äärimmäisyyksiä ja vihan kylvöä, koska tiedämme mitä siitä seura. Toisten herjaaminen, poliitikkojen maalittaminen ja ilkeily naapurille eivät vie asioita eteenpäin.  Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, kompromissien tekoa ja monien näkemysten yhteensovittamista. Valtuuston voi vallata äänestämällä, olemalla mukana politiikassa ja keskusteluissa.

Sisko Korrensalo

Kirjoittaja on Kemin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja joka harrastaa lukemista ja kirjoittamista ja miettii osallistumista kevään kuntavaaleihin.