Ehdokasesittelyssä Jukka Herrala
Jukka Herrala on 48-vuotias Hepolahdessa asuva paljasjalkainen kemiläinen. Jukan perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta. Hän on ensimmäistä kertaa kunnallisvaaliehdokkaana (sit.).
- Lähes 30-vuotisen
työurani olen työskennellyt Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla. Olen työosastoni varaluottamusmies ja Paperiliiton osasto 41:n hallituksen varajäsen. Lisäksi olen Veitsiluodon tehdaspalokunnanjäsen ja toimin myös sen hallituksessa.
Jukan harrastuksiin kuuluvat thainyrkkeily, kuntosali, höntsälätkä ja keilailu. Jukka kertoo olevansa myös innokas penkkiurheilija.
- Omien lastenikin kautta koen erittäin tärkeäksi lasten ja nuorten hyvinvointiin
satsaamisen. Nuorten liikuntaharrastukset on mahdollistettava vanhempien varallisuudesta riippumatta. Myös nuorisotyö ja ennalta ehkäisevä päihdetyö tarvitsevat lisää resursseja, Jukka painottaa.
Jukka katsoo myös, että vanhuksille tulee taata täysimääräiset palvelut hoitajamitoituksesta huolehtimalla ja kehittämällä kotihoidon laatua ja saatavuutta.
Jukka on hyvillään siitä, että Metsä
Group tekee Suomen metsäteollisuuden kautta aikain suurimman investoinnin Kemiin.
- Sen tuoma positiivinen buusti on kyettävä hyödyntämään myös kaupungin elinkeinoelämän ja asukkaiden hyväksi. Tehdään
Kemi kiinnostavaksi paikaksi asua ja elää. Vahvinta on yhteistyö, Jukka korostaa.
Ehdokasesittelyssä Matti Kettunen
Matti Kettunen on pitkän työuran Metsä Groupin (entisen Kemi Oy:n) Pajusaaren tehtailla tehnyt mies, joka asuu Ruutinrannalla avoliitossa puolisonsa kanssa, jonka työ on vienyt etelään. Perheen lapset
ovat jo lentäneet maailmalle. Aikuisia lapsia uusioperheessä on kolme ja lapsenlapsiakin jo viisi.
- Olen aktiivinen kuntoilija, joka käyttää uimahallin kuntosalia ja allasjumpan ryhmäliikuntavuoroja hyväksi. Nyt korona-aikana
sauvakävely ja hiihto ovat olleet liikuntamuotoja talvella. Kesällä patikointi, pyöräily sekä golfinpeluu pitävät mielen ja kropan virkeänä, Matti kertoo.
Yli 43 vuoden työuransa
aikana Matti on tehnyt prosessi- ja kunnossapitotöitä.
- Viimeiset 16 vuotta toimin pääluottamusmiehenä Pajusaaren tehtailla, edustaen Metsä Fibren, Metsä Boardin ja BMS:n työntekijöitä. Lisäksi
olen Paperiliiton ja SAK:n valtuuston jäsenenä kuulunut liittojen hallintoon pääluottamusmiesaikana.
Kunnallisvaaleissa Matti on tullut valituksi valtuustoon kaksi kertaa.
- Ryhmän edustajana minut on
valittu kaupunginhallitukseen kahtena kautena ja olen toiminut hallituksen edustajana ympäristö- ja teknisessä lautakunnassa. Lisäksi olen toiminut Kemin Energian ja Veden hallituksen puheenjohtajana, Digipoliksen hallituksen jäsenenä
ja aloitelautakunnan puheenjohtajana, Matti luettelee tehtäviään.
Matti sanoo lupautuneensa kolmatta kertaa ehdokkaaksi kentältä tulleiden pyyntöjen johdosta.
- Olen 71-vuotias, pitkänlinjan luottamusmies, jolle
työntekijöiden etujen valvonta on elämäntapa. Tätä työtä olen pyrkinyt hoitamaan tasapuolisesti palkka- ja työsuojeluasioissa vuosia.
Ykköstavoitteekseen Matti asettaa Kemin kaupungin
talouden tasapainoon saamisen.
- Siinä pitää huomioida asukasmäärän väheneminen noin 20 tuhanteen ja siitä johtuva verotulojen rajallisuus.
Matti on vakuuttunut, että Metsä
Fibren tehdashankkeella on koko alueelle positiivinen vaikutus.
- Se on myös Metsä Groupin omistajien luottamuksen osoitus tehtaiden henkilöstölle ja sille työlle, mitä henkilöstö on Pajusaaren tehtailla tehnyt
vuosikymmenien aikana.
Metsä Fibren hankkeen myötä Kemin kaupunki joutuu rakentamaan katuja, siltoja, teitä sekä takaamaan satamayhtiölle useiden kymmenien miljoonien edestä lainoja.
- Hankkeen aikana Kemille
tukimiljoonia ovat luvanneet valtionvarainministerit, mutta tukimiljoonat ovatkin menneet suoraan teollisuudelle. Kemin katuhankkeisiin tukimiljoonia toivotaan vielä saatavan, Matti puntaroi.
Matin mielestä Kemin velkatilanne
on nyt jo huolestuttavan korkea.
- Lisäksi Kemin kaupunki joutuu tehdasinvestoinnin myötä kohtuuttomiin takaus- ja velkavastuisiin, joka vie Kemiltä pois omien investointien liikkumavaran kaikista toiminnoista.
- Etusijalla
palveluissa pitää olla hyvät terveydenhoitopalvelut niin lapsille, aikuisille kuin vanhemmalle väestöllekin. Länsi-Pohjan sairaalan ympärivuorokautinen päivystys on taattava vuoden 2032 jälkeenkin, Matti listaa
edessä olevia asioita.
Matti muistuttaa, että uuden Pajarinrannan päiväkodin rakentaminen on parhaillaan menossa, jonka myötä Kemin päiväkotiverkosto saadaan kuntoon.
- Lapsissa on tulevaisuus,
joten pienten lasten ja lapsiperheiden palveluverkostosta tulee pitää kiinni ja sitä tulee kehittää. Myös kouluverkkoselvitys on valmistunut ja viimeisiä linjauksia laitetaan kuntoon oppilasmäärän vähentymisen
myötä, Matti selvittää.
Matin mielestä vanhusten palvelujen tasoa pitää parantaa.
- Tarvitsemme lisää palvelutaloja ikäihmisille. Tasokkaan kotipalvelun tarjoaminen kotona asuville vanhuksille
on erityisen tärkeää ja sitä tulee edelleen kehittää, Matti linjaa.
Matin mukaan uusia isoja investointeja ei ole mahdollista tehdä lähivuosina, sillä kaupunki joutuu panostamaan Metsä Groupin tehdashankkeeseen
varsin paljon.
- Vaikka uuden kulttuuritalon suunnitelma on valmiina ja monet kaupunkilaiset ovat esittäneet toiveita niin urheilun monitoimihallin kuin uuden uimahallin rakentamiseksi, niiden toteuttamiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia. Uuden
uimahallin rakentaminen Kemiin tulee olla etusijalla isoista liikuntapaikkainvestoinneista päätettäessä, sillä uimahalli palvelee kaikkia asukkaita tasapuolisesti vauvasta vaariin, Matti näkee.
Matin arvion
mukaan tuleva valtuustokausi tulee olemaan tiukan talouden hoitoa ensimmäisinä vuosina.
- Toivotaan, että työllisyys paranee, joka toisi liikkumavaraa palvelujen parantamiseksi. Lisäksi sote-uudistuksen toteutuminen osuu seuraavalla
valtuustokaudelle. Sen vaikutuksia on vielä tässä vaiheessa vaikea arvioida, Matti päättää.
Ehdokasesittelyssä Sari Ekorre
Sari on 53-vuotias toisen kauden kemiläisvaltuutettu. Muita luottamustehtäviä ovat mm. sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys, Kolpeneen kuntayhtymän 1. varapuheenjohtajuus,
Lapin liiton valtuuston jäsenyys ja tarkastuslautakunnan varajäsenyys.
- Olen aikaisemmalta koulutukseltani kätilö ja tein lähes 20 vuotta töitä sairaalatarvikkeiden myyntiedustajana. Valmistuin Lapin ammattikorkeakoulusta
julkishallinnon tradenomiksi 2016. Osaamistani olen lisännyt kirjanpidon opinnoilla. Tällä hetkellä työskentelenkin Lapin Ammattikorkeakoulussa suunnittelijana hanketalouspuolella.
Sari on viettänyt elämänsä
aikana paljon aikaa sekä pesäpallokenttien reunoilla että rämpien suossa potkupallon perässä.
- Pesäpallojunioreiden valmennus oli lähes kymmenen vuoden ajan jokakesäinen rakas harrastus. Nykyään
seuraan lajia innokkaasti katsomosta käsin. Yksi tärkeimmistä harrastuksistani on hyväntekeväisyys.
Ehkä voisi jo puhua pienimuotoisesta urakasta, sillä Sarin organisoima Meri-Lapin joululahjakeräys alueemme vähävaraisille
lapsille tavoittaa vuosittain vähintään 500 lasta.
Sarin mielestä tärkeimpiä tavoitteita on vahvistaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa työtä, ennaltaehkäisten ja perheitä tukien.
- Kemissä on vihdoinkin startannut monitoimijainen perhekeskusmalli. Jokainen lapsi on tärkeä ja jokainen lapsi ansaitsee kaiken mahdollisen avun matkalla aikuisuuteen.
- Olen huolissani myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta kiusaamisesta.
Enää emme voi sulkea silmiä, emme kääntää selkää, emme hylätä näitä lapsia. Riittävä panostus sekä varhaiskasvatukseen että henkilöstön riittävyyteen koko lapsen
kouluelämän ajan.
Ensi syksynä toteutuva oppivelvollisuuden laajentaminen tarkoittaa myös oikeutta ilmaisiin toisen asteen opintoihin.
- Kun valtio on luvannut opinnonohjaukseen riittäviä panostuksia,
niin kunnan täytyy myös varmistaa, että nämä panostukset toteutuvat. Tulevaisuudessa koulutus vahvistaa työllistymistä ja mikä tärkeintä, tavoitteena on vähentää myös koulupudokkaiden määrää.
Sari katsoo, että tulevaisuuden palveluiden takaaminen vaatii kuntien välistä yhteistyötä, eikä siis ole liian myöhäistä nostaa keskusteluun Meri-Lapin kuntien kuntaliitosta.
- Yhdessä
olemme isompi ja vahvempi. Alueelle kohdistuneet positiiviset päätökset voivat vain kertaantua ja lisätä elinvoimaisuutta koko Meri-Lappiin, Sari korostaa.
Sarin äiti toimii tällä hetkellä omaishoitajana
ja sen myötä myös Sari on saanut läheltä nähdä miten tärkeää työtä omaishoitajat tekevät joka päivä ja jokaisen päivän jokaisena tuntina.
- Omaishoidontuki tarvitsee
rinnalleen muita omaishoitajan jaksamista tukevia palveluita. Tässä voisimme lähteä kehittämään uutta toimintamallia Kemiin, Sari ehdottaa ja painottaa, että hyvä ja turvallinen arki kuuluu kaikille, ei vain harvoille.
Ehdokasesittelyssä Johanna Nordblom
Kemin Vasemmistoliiton ehdokasesittelyssä Johanna Nordblom, joka on 41-vuotias yhden lapsen yksinhuoltajaäiti.
-Teen työtä lasten parissa ala-asteella ja loma-aikoina päiväkodissa. Ennen tätä
työtä työskentelin vanhuspalveluissa 16 vuotta. Minulla on pitkä kokemus kentällä työskentelystä, Johanna kertoo.
Toista kertaa kuntavaaleissa ehdokkaana oleva Johanna on Kemin Opiskelija-asuntosäätiön
hallituksen ja kulttuurilautakunnan varajäsen.
-Vapaa-aikani kuluu tyttären kanssa touhuillessa, ystäviä tavatessa ja koiran kanssa ulkoillessa. Ennen korona-aikaa vedin useamman vuoden lapsivanhempi-pallokerhoa 3-5-vuotiaille Kemin
Palloseurassa, aktiivisena toimijana tunnettu Johanna toteaa.
Johanna nostaa esille kolme asiaa, joita hän haluaa kuntapäättäjänä edistää.
-Koen tärkeänä, että
kaupungissamme pystytään järjestämään harrastustoimintaa vauvasta vaariin sekä järjestämään tilat jossa toiminta tapahtuu, Johanna aloittaa.
-Viimeaikaisten uutisten vuoksi on tärkeäksi
asiaksi noussut myös ehkäisevä lastensuojelu kunnan peruspalveluissa. Varhainen tuki ja puuttuminen edistävät perheiden hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä.
Lisäksi kulttuuri
nousee Johannan asialistalla korkealle, etenkin teatteri. Johanna on käynyt katsomassa teatteriesityksiä pienestä pitäen äitinsä kanssa.
- Teatterikulttuuri Kemissä on aina ollut isossa roolissa. Kemin kaupunginteatteri
on korkeatasoinen ammattiteatteri ja siellä on myös nuorisolinja. On tärkeää, että teatterin toimintaa pystytään pitämään Kemissä yllä ja että se saisi sopivat tilat suuremmallekin
katsojamäärälle, Johanna linjaa.
Ehdokasesittelyssä Aimo Tervahauta
Ehdokasesittelyssä Aimo Tervahauta, joka on Ylitornion Pessalompolossa yhdeksänlapsiseen pienviljelijäperheeseen syntynyt ja Kemissä suurimman ajan elämästään asunut asianajaja.
- Perheeseeni
kuuluu puolisoni Marja-Leena, joka oli edellisissä vaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaana. Marja-Leenan kanssa meillä on kaksi kotoa jo pois muuttanutta tytärtä ja kaksi lastenlasta, Aimo aloittaa.
Hän valmistui
oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta keväällä 1979. Varatuomarin arvon hän sai Rovaniemen hovioikeudelta vuonna 1982.
- Työkokemukseeni kuuluu maa-, metsä- ja kotitaloustöiden lisäksi Rovaniemen maatalouspiirin
lakimiehen, Lapin lääninveroviraston asianvalvojan ja Rovaniemen tuomiokunnan notaarin sekä käräjätuomarin virkatehtäviä.
- Muutettuani Kemiin vuonna 1984, perustin lakiasiaintoimiston, jonka toimintaa olen jatkanut
vuodesta 1987 lähtien asianajajana ja yrittäjänä omassa asianajotoimistossani. Kotikuntani koko kuvaan työni on avannut realistisen näkymän, Aimo taustoittaa.
Työnsä ohessa Aimo on ollut
jäsenenä ja toiminut useissa paikallisissa yhdistyksissä. Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana hän on toiminut 1990 -luvulta lähtien ja Kemin Taideyhdistyksen puheenjohtajaksi Aimo valittiin ensimmäisen kerran
vuonna 2008.
- Luonnonsuojeluyhdistyksessä olen joutunut perehtymään lukuisiin kaavoitus- ja ympäristölupa-asioihin ja olen voinut avustaa niissä kansalaisia ja yhdistyksiä niin lupaviranomaisissa kuin tuomioistuimissakin.
Taideyhdistyksen puheenjohtajan tehtävä on sisältynyt muun muassa myös jokasyksyisen Uuden eurooppalaisen elokuvan ja Kemin uuden elokuvan viikonloppujen vetäminen Kemin Kinopirtissä vuodesta 2008 alkaen.
- Elokuvien
lisäksi olen kiinnostunut myös muista taiteen muodoista, joista etenkin musiikki ja teatteri ovat läheisiä. Päivittäiset kävely- ja hiihtoretket ovat nautintoni. Kesäaikaan veneilen, kalastelen, marjastan ja sienestä,
Aimo kertoo.
Punavihreän maailmankuvan Aimo omaksui jo 1970 -luvun alkupuolella luettuaan Rooman Klubin tilaaman Kasvun rajat -raportin, jossa ensi kertaa arvioitiin maapallon kestokykyä ja luonnonvarojen riittävyyttä
tilanteessa, jossa ihmiskunnan kulutus kasvaa ennustetulla vauhdilla.
-Samoihin aikoihin tutustuin ja liityin Vasemmistoliittoa edeltäneisiin poliittisiin puolueisiin ja yhdistyksiin. Punavihreää ajatteluani, jota Vasemmistoliitto
ainoana puolueena Suomessa edustaa, en ole maapallon tilan ja poliittisten trendien muuttuessa joutunut enää 1970 -luvun jälkeen tarkistamaan, Aimo huomauttaa.
Kuntavaaliehdokkaaksi
Aimo ryhtyi antaakseen oman panoksensa kuntapoliittiseen päätöksentekoon ja toimintaan maailmankatsomuksensa pohjalta.
- Ymmärrän hyvin, että yksin emme pysty parhaita päätöksiä tekemään. Tarvitsemme
ihmisiä, joilla on tahtoa ja kykyä toimia kuntalaisten parhaaksi. Uskon, että kuhunkin esille tulevaan poliittiseen kysymykseen löydämme parhaan mahdollisen ratkaisun, kunhan perustamme sen tutkittuun tietoon ja keskustelemme - kukin
oman poliittisen arvomaailmansa pohjalta - avoimesti päätöksen perusteista toisiamme kunnioittaen, Aimo painottaa.
Ehdokasesittelyssä Jenna Pihkapuro
Kesäkuulle siirtyneiden kuntavaalien ehdokasesittelyssä Jenna Pihkapuro, 31-vuotias fysioterapeutti, joka opiskeli ammattiinsa Oulun ammattikorkeakoulussa.
- Olen Kemin Aikamme Naisten johtokunnan jäsen ja
ehdolla ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa, Jenna aloittaa.
Jenna harrastaa tanssia ja viulun soittoa, sillä kulttuuri ja taiteet ovat lähellä naisen sydäntä.
- Myös jo ammattinikin puolesta kehon ja
mielen hyvinvointi ovat tärkeitä asioita.
Jennan mielestä kaupungin asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu kulttuurista, liikunnasta ja sosiaalisista suhteista.
- Näitä asioita tulisi olla monipuolisesti
kaiken ikäisille helposti saatavilla. Haluan olla vaikuttamassa erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kehittää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, Jenna avaa motiivejaan kuntavaaliehdokkaaksi ryhtymisessä.
Lempinimen Jensu omaava Pihkapuro tuli ensimmäisen kerran Kemin vasemmistoväelle tutuksi esiintymällä joulukuussa pidetyssä perinteisessä punaisen itsenäisyyspäivän juhlassa, joka jouduttiin koronarajoitusten johdosta toteuttamaan striimattuna.
Ehdokasesittelyssä Tanja Nordlund
Tanja Nordlund on 49-vuotias kemiläinen, syväkankaalla syntynyt ja nyt jo vuosia Kivikolla asunut nainen, jonka perheeseen kuuluu viisi lasta ja kaksi tyttärenpoikaa.
- Työskentelen laitoshuoltajana Länsi-Pohjan
sairaanhoitopiirissä. Kun nuorin lapsistani täytti kolme vuotta, mietin mitä alkaisin tekemään työkseni. Osasin hoitaa lapsia, tehdä ruokaa ja siivota kotiäitinä pitkään oltuani. Siivous kiinnosti eniten
ja hain opiskelemaan. Päivääkään en ole katunut.
Laitoshuoltajaksi Tanja valmistui vuonna 2012.
- Tein sijaisuuksia jo opiskeluaikanani. Muutaman vuoden kuluttua jatkoin opiskelua siivousteknikon erikoisammattitutkinnon
parissa. Siihenkin valmistumisesta on kulunut jo kolme vuotta. Uuden oppiminen on mukavaa ja muutamia lyhyempiä täydennyskoulutuksiakin on jo takataskussa. Olen myös omaishoitaja, Tanja kertoo.
Vapaaehtoistyö
on ollut lähellä Tanjan sydäntä pitkään.
- Aloitin vapaaehtoistyöt aikoinaan Syväkankaan koulun vanhempainyhdistyksessä. Mielenterveysseuran vapaaehtoistyössä olin Kriisikeskus Turvapoijun
kriisipuhelinpäivystyksessä viisi vuotta.
Tanjan lapsista kaksi on erityislapsia ja tämän vuoksi hän on mukana ADHD-liiton kouluttamana vertaistukiryhmänvetäjänä ja vertaisvanhempana tukien perheitä
ympäri Suomen. Maaseudun Terveys-ja lomahuoltoliitto on kouluttanut Tanjasta myös vapaaehtoisen lomaohjaajan tuetuille lomilleen.
Vapaaehtoistyön ohessa Tanja on aina lukenut mielellään ja se on hänen harrastuksistaan pitkäikäisin.
- Ihmisenä olen sosiaalinen ja tulen toimeen erilaisten ihmisen kanssa. Olen ahkera, luotettava ja arvostan ihmisessä rehellisyyttä. Minulle on tärkeää, että kaikkia ihmisiä kunnioitetaan ja kaikille annetaan
mahdollisuus näyttää kykynsä, Tanja painottaa.
Tanja muistuttaa, että meistä jokainen on erilainen ja jokaisella on omat kykynsä, ne vain on löydettävä.
- Ihmistä on
tuettava jokaisessa elämäntilanteessa aloittaen jo päiväkoti-ikäisistä. On löydettävä lapsille ja nuorille oikeanlainen tuki peruskoulussa, ammattiopinnoissa ja työelämässä. Lasten ja nuorten
tukeminen, varsinkin heidän, joilla on erityistarpeita, on asia, johon toivoisin voivani vaikuttaa enemmän, Tanja linjaa.
Tanjan mielestä ikääntyvien on saatava tukea kotiin.
- Ja jos on tarve siirtyä hoitolaitoksiin,
sielläkin on oltava mahdollisuus ihmisarvon mukaiseen elämään kodinomaisesti.
Tanja katsoo, että pienten kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuutta on lisättävä.
- Onneksi uusi tehdashanke
auttaa Kemiä lähivuosina ja saamme ehkä muuttotappion käännettyä.
Tehdashanke luo työpaikkoja monille aloille, pienyrittäjät mukaan lukien. Tämä kaikki on positiivista kehitystä ja sitä
kohti on kuljettava, yhdessä tulevaisuutta rakentaen, Tanja toteaa.
Ehdokasesittelyssä Anneli Mikkanen
Anneli Mikkanen on naimisissa oleva yhden lapsen äiti, yhden kaksivuotiaan lapsen onnellinen mummo ja eläkkeellä oleva etuuskäsittelijä.
67 -vuotias Annelin työskenteli ennen eläköitymistään
44 vuotta Kemin kaupungin sosiaalitoimessa.
- Suurimman osan vuosista olin toimeentulotuessa etuuskäsittelijänä. Eläkkeelle jäin rapiat vuosi sitten. Tykkäsin työstä ja ihmisistä. Työ oli asiakaspalvelua,
jossa monet ihmiskohtalot sekä eri virastot tulivat tutuiksi. Päällimmäisenä tuosta ajasta on jäänyt mieleen 90-luvun alussa alkanut lama.
Annelilla harrastuksia riittää. Niitä ovat sauvakävely,
lukeminen, ristikot ja sudokut, kesällä kukkasten ja pihan hoito.
– Lisäksi toiminta Kemin Aikamme Naisissa on tärkeää vapaa-ajan toimintaa ja kaikista tärkein, rakkain ja antoisin vapaa-aikaa rikastuttava toiminta
on puuhastelu lapsenlapseni kanssa, Anneli korostaa.
Annelin perustelut kuntavaaliehdokkaaksi ryhtymisessä ovat selkeät.
– Olen kolmannen kauden valtuutettu, teknisen lautakunnan jäsen ja ympäristöjaoston
puheenjohtaja. Koen, että minun kokemuksellani, sekä näkemykselläni on edelleen käyttöä yhteisen hyvän saavuttamiseksi.
Anneli pitää tärkeänä lisäpanostusta lasten ja nuorten
ennaltaehkäisevään työhön, niin lastensuojelussa, kun kouluissa, päiväkodeissa, neuvoloissa ja mielenterveyspalveluissa.
– Henkilöstömitoitusta tulee tarkentaa ja henkilöstön jaksamiseen sekä
työhyvinvointiin panostaa, Anneli täsmentää.
Annelin mielestä ennaltaehkäiseviä toimia, jotka auttavat myös vanhempia ihmisiä, ovat muun muassa hyvät, toimivat terveyspalvelut, kohtuuhintaiset kotipalvelut
ja kohtaamispaikat.
– Viimeisimmästä hyvä esimerkki on Kemi kammari. Paikat erilaiselle seuratoiminnalla ja toiminnan tukeminen ovat tärkeitä.
– Lisäksi liikunnan ja kulttuurin vaikutus ihmisten hyvinvointiin
ja terveyteen on syytä muistaa, Anneli painottaa.
Pitkän työuransa ja elämänsä varrella aikana Annelin mieleen ovat painuneet erityisesti huoli syrjäytyneiden, syrjäytettyjen ja syrjäytymisvaarassa olevien
nuorten sekä pienituloisten eläkeläisten ja vammaisten tilanteet.
– Jotkut näistä asioista päätetään kunnissa, toiset ovat sitten eduskunnan ratkaistavissa, Anneli huokaa.
Pitkä elämänkokemus
on osoittanut Annelille, että kaksi toivoa tuovaa sanaa ovat työ ja toimeentulo.
– Nyt toivoa meille tuo Metsä-Fibren uusi tehdashanke. Toivottavasti sen myötä muuttotappio käännetään muuttovoitoksi
ja lapsemme sekä lapsenlapsemme saavat koulutuksen lisäksi työtä ja toimeentuloa, Anneli painottaa.
Anneli muistuttaa, että myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sekä arjen sujuvuus
on tärkeää meille jokaiselle, ikään katsomatta.
– Alueellinen asukkaiden tasa-arvo on päätöksenteossakin tarpeen. Samoin on tärkeää pitää toisistamme huolta, asuimmepa missä
päin kaupunkia tahansa, kerrostalossa, omakotitalossa tai palvelutalossa. Kun huolehdimme lapsistamme, siitä ovat hyvillään lasten isovanhemmatkin ja kun huolehdimme isovanhemmistamme, tuo se hyvinvointia paitsi heille, myös heidän
lapsilleen, muistuttaa kokemusta, näkemystä, rohkeutta sekä yhteistyökykyä omaava Anneli.
Ehdokasesittelyssä Laura Moilanen
Ehdokasesittelyssä Laura Moilanen, joka on 31-vuotias kahden pojan äiti Paattiosta.
- Opiskelen sosiaalityötä Jyväskylän yliopistossa ja teen satunnaisia töitä muun muuassa hautauspalvelussa.
Kuluvalla kaudella Laura on ollut jäsenenä Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ympäristöjaostossa ja Kiinteistö Oy Itätuulen hallituksessa sekä ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmatyöryhmässä marraskuusta
2020 lähtien.
- Olen kiinnostunut lähes kaikenlaisesta ajanvietteestä, kuten musiikista sekä pianoa soittaen että kuunnellen, liikunnasta yksin ja perheen kanssa, kodin ja auton kunnostuksesta yhdessä puolison kanssa sekä
lukemisesta ja ajankohtaisohjelmien ja dokumenttien katsomisesta, Laura selvittää.
Lauran mielestä tulevissa vaaleissa tärkeintä on saada Kemiin päättäjiä, joilla on aito halu kehittää kaupunkia
ihmisläheiseen suuntaan sekä parantaa Kemin imagoa myös muualta muuttavia ajatellen.
- Itselleni tärkeintä on lapsiperheiden palveluiden turvaaminen ja kehittäminen sekä ikäihmisten palveluiden laadun varmistaminen
sekä heistä huolehtivan henkilökunnan jaksamisen parantaminen. Henkilöstöresurssi on olennaisessa asemassa koko sosiaali- ja terveysalalla, eikä sieltä mielestäni voi enää karsia. Opintojeni jälkeen tarkoitukseni
on suuntautua lastensuojeluun tai perhesosiaalityöhön, joissa haasteita riittää myös valtakunnallisesti, Laura toteaa.
- Omassa elämässäni tärkeintä tällä hetkellä on perhe ja opiskelu,
mutta kunnallispolitiikka tulee heti niiden jälkeen. Kuluva kausi on ollut hyvin opettavainen ja on luonut hyvää pohjaa tulevaa kautta ajatellen. Innolla odotan esimerkiksi kaupungin mahdollista organisaatiouudistusta, jolla asioiden hoitamista
voidaan tehostaa ja helpottaa.
- Myös kunnallispolitiikan läpinäkyvyys on itselleni itsestään selvää ja pyrinkin olemaan kuntalaisten tavoitettavissa. Helpoiten yhteyden saa sähköpostitse osoitteesta laura.moilanen@kemi.fi jonka käyn tarkistamassa päivittäin.
Ehdokasesittelyssä Päivi Koskela
Ehdokasesittelyssä Päivi Koskela, joka kertoo olevansa kuuskymppinen, jo pikkasen maailmaa nähnyt tytteli, joka on kiinnostunut elämästä ja sen koukeroista.
– Minulla on mahtava aviomies, joka
tukee, pönkittää ja pitää mun jalat maassa. Muksuja meidän yheksänkytluvun uusioperheessä on viisi ja lastenlapsiakin jo kuusi kappaletta. Aarteita kaikki.
Eläväinen, monessa mukana ollut ja edelleen
oleva Päivi on ensimmäiseltä ammatiltaan nuorisosihteeri.
– Siinä ammatissa toimin 25 vuotta Kemin kaupungilla ja sehän oli antoisaa, joskin haasteellista aikaa. Muksujen lennettyä pesästä tie vei erä-ja
luonto-opaskouluun Rovaniemelle ja jatkona sille Tornion Humakiin opiskelemaan seikkailukasvatusta. Nämä opinnot mahdollistivat nykyisen silpputyön, jota teen, Päivi tarinoi vuolaaseen tyyliinsä.
– Meillä on pieni
melontakeskus, jossa vuokrataan kajakkeja ja myös opastellaan melontaa. Mummon Murkinatupa- otsikon alla leivon kakkuja ja teen pientä pitopalvelua. Viisi vuotta sitten sain ”robottipolvet” eli tekonivelet, joiden myötä innostuin
opiskelemaan matkaoppaan ammattitutkinnon, jottei toipumisaika menisi ”ihan omasta edestään”, Päivi jatkaa.
Opastuksista tulikin Päiville sydämenasia ja etenkin jos opastettavina on lapsia
ja hän saa touhuta Ulappa Ulla-merirosvona tai Lempi-sarjakuvahahmona.
– Tapahtumien järjestäminen etenkin lapsille on sydäntäni lähellä ja se riemu minkä lasten silmistä näkee tapahtuman onnistuttua,
on kultaakin kalliimpaa, Päivi iloitsee.
Päivi kertoo olevansa luontohullu, joka viihtyy kesäisin melomassa, maastopyöräilemässä, metsässä patikoimassa ja luontopolkuja koluamassa.
– Talvisin
hiihdellään, lumikenkäillään ja köpötellään mukavia laavuja bongaamassa. Mottoni harrastusten suhteen onkin ”hyvä että liha liikkuu”!
Päivin aiempi
työskentely nuorisotoimessa ja nykyinen työskentely matkailun saralla, oppaana, kota-akkana, Lumilinnalla ja safareilla on antanut hänelle hyvät mahdollisuudet tutustua monenlaisiin yrityksiin, ihmisiin, kulttuureihin ja tapoihin
tehdä työtä.
– Kunnallisvaaliehdokkaana olen koska uskon, että vankka kokemus erilaisista tehtävistä ja toimista sekä aito uteliaisuus asioiden hoitoon voi vahvalla yhteistyöllä tuottaa hyvää
tulosta. Reilu peli, toisten kuuntelu ja neuvottelutaidot tarvitaan, sillä uskon että siten asiat hoituvat helpommin.
Vahva ohjenuora Päivin elämäntaipaleelle löytyy hänen vanhasta E-liikkeen
säästökirjastaan.
– Siellä lukee, että olen työmiehen tytär ja se on ollutkin minulle tärkeä suuntaviiva läpi elämän. Olen oppinut, että taustastani huolimatta aina on mahdollisuuksia,
jos vain jaksaa etsiä ratkaisuja. Olen optimisti ja huumorinkukkanen kukkii rintapielessä. Ja se mihin ryhdytään, yhdessä toteutetaan. Mottonani on ”Reilua peliä – rohkeita tekoja”.
Ehdokasesittelyssä Teemu Vahlroos
Kemin Vasemmistoliiton ehdokasesittelyssä Teemu Vahlroos, joka työskentelee Veitsiluodon sahalla Stora Ensolla sähköpäivystäjänä.
- Harrastuksiini lukeutuvat hiihto, kuntosali, tekniikka
ja kotityöt, Teemu kertoo.
Toista kertaa kuntavaaleissa ehdolla oleva, kohta 41 vuotta täyttävä mies on jo päässyt hyvin kiinni kuntapolitiikan luottamustehtäviin. Teemu vaikuttaa tällä hetkellä
kaupungin ympäristöjaostossa, kuvantamisryhmässä, Kiinteistö Oy Itätuulen hallituksessa, Ritikan Lämpö Oy:n hallituksessa ja Meri-Lapin ympäristöpalveluissa.
- Lisäksi on tullut nähtyä
ja koettua paljon työrintamalla erilaisissa tehtävissä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Uskoisin, että niitäkin kokemuksia voi hyödyntää kuntapolitiikassa positiivisessa mielessä, Teemu lisää.
Urheilumiehenä
Teemun sydäntä lähellä ovat Kemin liikuntapalvelut ja niiden kehittäminen
- Hyvänä ja toivottavana asiana pitäisin Meri-Lapin alueelle yhteistä isoa liikunta- ja tapahtumakeskusta. Myös sekä aikuisia
että nuoria palvelevia kuntoilupuistoja voisi lisätä.
Teemun mielestä myös nuorten yleiseen hyvinvointiin ja harrastusten tukemiseen kannattaa aina satsata.
- Esimerkiksi Täikönpuistoon suunnitteilla oleva skeittiparkki
on yksi askel kohti parempaa, Teemu mainitsee.
Aktiivisena ja aikaansa seuraavana miehenä Teemu nostaa esille myös vanhustenhoidon kehittämisen, joka hänen mielestään on jo Kemissä menossa parempaan suuntaan.
- Erityisen hyvänä asiana pidän uutta Pruntsin alueen kehittämissuunnitelmaa, varsinkin kun alueella kiinteistöt on jo valmiina.
Teemu kantaa huolta paikallisten yritysten tilanteesta.
- Paikallisia yrityksiä pitäisi
tukea enemmän varsinkin näin korona-aikana. Jokainen kaupunkilainen pystyy kantamaan kortensa kekoon ostamalla tuotteita ja palveluja paikallisilta yrittäjiltä.
Kemin valitettavan muuttotappiokehityksen pysäyttämiseksi
Teemu kaipaa konkreettisia keinoja.
- Minusta pitäisi miettiä, että löytyisikö ihmisille jonkinmoinen kannustin, jotta Kemiin saataisiin muuttamaan lisää porukkaa. Olisiko se sitten verohelpotus tai muu rahallinen kannustin,
sitä kannattaa miettiä, Teemu pohtii.
Teemu joka tapauksessa uskoo, että Metsä-Fibren tehdashankkeen toteutuminen tuo jo muutosta positiivisempaan suuntaan.
- Se on varmasti merkkinä muillekin yrittäjille, että
Kemin alueelle kannattaa nyt satsata ja tehdä isojakin investointeja. Onhan Kemi logistisestikin loistopaikalla, Teemu huomauttaa.
Vaikka Kemin kehittämisessä haasteita ja työtä riittää, Teemu suhtautuu tulevaisuuteen
positiivisella mielellä.
- Yhteistyöllä ja avoimella mielellä saadaan Kemistä varmasti meille kaikille entistä parempi paikka asua ja yrittää, valtuustokandidaatti korostaa.
Ehdokasesittelyssä Seppo Orajärvi
Seppo Orajärvi on Kemin Syväkankaalla vuodesta 2005 asunut eläkeläinen.
- Jäin Länskän talousjohtajan tehtävistä muutama vuosi sitten eläkkeelle. Olen syntyisin Pellosta,
jossa työskentelin parikymmentä vuotta keskushallinnon tehtävissä. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri.
Seppo harrastaa ikämieslentopalloa pari kertaa viikossa Ränttäkäpälien riveissä.
- Harrastus on nyt valitettavasti tauolla koronan vuoksi, joten täytyy tyytyä sauvakävelyyn ja muuhun ulkoiluun. Olen myös innokas vaikeahkojen sanaristikoiden ratkoja, joskus nuorempana laadin niitä itsekin. Urheilua ja päivän
politiikkaa seuraan aktiivisesti. Myös Veikkausporukat (vakioveikkaus/lotto) kohtuupanoksilla ovat tärkeitä.
Seppo on ollut mukana luottamustoimissa Kemin Vasemmistoliiton edustajana.
- Tällä vaalikaudella
olen ollut Kiinteistö Oy Itätuulen hallituksessa. Haasteita on ollut muun muassa negatiivisen väestökehityksen johdosta. Onneksi uusi tehdashanke tuo uskoa ja valoa tulevaisuuteen.
Seppo toimii myös oman
taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana ja on jäsenenä Kemin eläkeläiset r.y:ssä.
- Kemin talouden kuntoon saattaminen ja väestökehityksen laskevan suunnan pysäyttäminen ovat tärkeitä
teemojani. Verojen ja maksujen korotuksilla ei asiaa yksin ratkaista, Seppo kertoo.
Ehdokasesittelyssä Iina Luosujärvi
Koivuharjulla asuva Iina Luosujärvi on 32-vuotias äidinkielenopettaja, parhaillaan äitiyslomalla oleva perheenäiti; jonka perheeseen kuuluu mies ja kaksi pientä lasta. Esikoinen on 2,5 -vuotias ja vauva
reilun neljän kuukauden ikäinen.
- Olen asunut Kemissä 5,5 vuotta ja viihdyn täällä: Monessa paikassa asuneen silmin Kemi on paljon mainettaan parempi paikka, Iina vakuuttaa.
Iinan harrastuksiin lukeutuvat tällä
hetkellä lähinnä lukeminen ja lenkkeily.
- Haluaisin myös ratsastaa, mutta se on nyt tauolla tämän talven, nainen lisää.
Kuntavaikuttamisesta Iinalla on jo kokemusta, onhan hän mukana
kuntavaaleissa jo toista kertaa.
- Viimeksi ylsin varavaltuutetuksi asti ja toimin koulutuslautakunnassa viime kesään asti, jolloin sain viran Karihaaran koululta, minkä jälkeen en voinut jatkaa koulutuslautakunnassa.
Tosin
pian sen jälkeen Iina valittiin kulttuurilautakuntaan, kun siellä sopivasti vapautui paikka.
- Olen myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa varajäsenenä, koulutuskuntayhtymä Lappian valtuuston jäsen sekä sen tarkastuslautakunnan
varajäsen.
Iina haluaa vaikuttaa muun muassa kaupungin kulttuuripalveluihin.
- Erityisesti kirjaston ja kaupunginteatterin asiat kiinnostavat; rakastan käydä teatterissa, joka on Kemissä laadukas.
Luonnollisesti Iinan listalla ovat korkealla myös perheiden palvelut.
- Ja niistä erityisesti koulu- ja päiväkotiasiat, Iina täsmentää.
Ehdokasesittelyssä Albana Mustafi
Albana Mustafi on 36-vuotias kolmen koululaisen äiti ja kauneusalan yrittäjä, ryhmäliikunnanohjaaja ja poliitikko.
- Perheeni muutti Kosovosta Suomeen, kun olin kahdeksanvuotias. Olen edelleen kiitollinen
Suomen meille suomasta turvasta ja hyvinvoinnista sekä kotikaupunkini Kemin tuesta. Niiden avulla olemme onnistuneesti kiinnittyneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
Edellisissä kunnallisvaaleissa Albana asettui ehdolle ensimmäistä
kertaa ja tuli valituksi valtuustoon.
- Vaalikauden lopun häämöttäessä hämmästelen, mitä kaikkea olen saanut oppia näinä vuosina, Albana kertoo.
Albana on myös hakenut aktiivisesti lisää
tietoa ja eväitä politiikassa toimimisen tueksi. Hänet valittiin Vasemmistoliiton ja KSL- opintokeskuksen järjestämään poliitikkokouluun vuosina 2019-2020.
- Aktiivien valtakunnallinen verkostoituminen oli yksi koulutuksen
tärkeimmistä tavoitteista. Onnekseni puoluetoverini sekä paikallisesti että valtakunnallisesti ovat tukeneet minua monessa haastavassa tilanteessa. Minulle tärkeät arvot, kuten solidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat näkyneet
ja näkyvät edelleen yhteisten asioiden hoitamisessa.
Kosovolais- ja maahanmuuttajatausta antavat Albanalle laaja-alaista näkemystä moniin asioihin.
- Aviomieheni ja sukulaisteni tuki ovat olleet korvaamattomia
ja ilman niitä en pystyisi olemaan tällainen monitoiminainen. Politiikassa pyrin hyödyntämään parhaita puolia suomalaisesta ja kosovolaisesta identiteettistäni.
Albana on valtuuston jäsenyyden
lisäksi kaupunginhallituksen varajäsen, koulutuslautakunnan jäsen sekä tuoreimpana luottamustoimena koulutuskuntayhtymä Lappian yhtymävaltuuston puheenjohtaja. Albana on myös Kemin kaupungin edustaja Lapin Etnisten suhteiden
neuvottelukunnassa.
- Lisäksi toimin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsenenä, Kemin Vasemmistoliiton varapuheenjohtajana, Vasemmistoliiton Lapin piirin 1. varapuheenjohtajana ja Kemin Aikamme Naisten aktiivijäsenenä. Vapaaehtoistyötä
teen lasten ja nuorten parissa EHYT ry:ssä ja Kemin Läsnäreissä. Osallistun myös Kemin Naisvoimistelijoiden toimintaan, Albana luettelee.
Toiminnassaan Albana haluaa edistää muun muassa päätöksenteon
inhimillisyyttä ja avoimuutta sekä lapsiperheiden hyvinvointia.
- Erityisesti koronan jälkeen perheitä on tuettava ja koulutuksessa on kyettävä vastaamaan tasa-arvon, syrjäyttämisen ja yhteisöllisyyden haasteisiin,
Albana korostaa.
Albana halua edistää myös uutta paikallista talousnäkemystä, donitsitaloutta, jossa jatkuvan kasvun sijaan taloutta ohjataan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään suuntaan.
- Myös Meri-Lapin
kuntien yhteistyötä on kehitettävä, koska vain yhteisesti kykenemme kääntämään nykyisen kielteisen kehityssuunnan nousuun, Albana painottaa.
Ehdokasesittelyssä Pirkko Pehkonen
Ehdokasesittelyssä Pirkko Pehkonen, paljasjalkakemiläinen vast´ikään 60 vuotta täyttänyt nainen.
- Asustelen avopuolisoni kanssa Kemin keskustassa. Aikuinen poika asuu ja tekee töitä
Helsingissä. Olen ollut monessa mukana ja olen edelleen. Harrastuksiin kuuluu muiden muassa teatteri, taidenäyttelyt, liikunta, lukeminen, vankkana kulttuurin puolustajana tunnettu Pirkko esittäytyy.
Kuntavaaliehdokkaana
Pirkko oli ensimmäisen kerran vuonna 2000 ja on tällä hetkellä hän on varavaltuutettu, kulttuurilautakunnan sekä Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallituksen jäsen.
- Kuntalaisten hyvinvointi on kiinnostanut aina minua, kolmisenkymmentä
vuotta kunnan viroissa sosiaalitoimessa ja työllisyyspalveluissa kuntalaisia palvellut Pirkko kertoo.
- Vuosi sitten tein ratkaisun ja jätin kunnan vakituisen viran, kun minut valittiin Suomen Työväen Urheiluliiton TUL ry:n Lapin
piirin toiminnanjohtajaksi. Työ ihmisten parissa siis jatkuu, nyt järjestönäkökulmasta.
Pirkko on toiminut myös kaupungin edustajana Lapin liikuntaneuvostossa, jossa käsitellään muun
muassa kuntien liikuntapaikkarakentamista.
- Lisäksi toimin ensimmäistä kaksivuotiskautta Lapin liikunnan hallituksessa. Valtakunnallisiin tehtäviin lukeutuu TUL:n tasa‐arvovaliokunnan jäsenyys, Pirkko taustoittaa.
Pirkon
mielestä kunta tarvitsee peruspalveluiden lisäksi toimivat ja laajatkin liikunta‐ ja kulttuuripalvelut.
- Ne ovat ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa eli hyvinvointia parhaimmillaan.
Pirkko huomauttaa,
että asuinpaikkaa valitessaan muuttaja tsekkaa myös kunnan vapaa‐ajanpalveluiden tarjonnan.
- Näihin asioihin haluan olla vaikuttamassa, eivätkä mitkään kunnan palvelut ole toisiaan poissulkevia vaan yhteistyössä
asioista päätetään. Asioihin perehtyminen ja lisätiedon hankkiminen on kuntapäättäjän arkea.
- Kohti kevään valoa ja kuntavaaleja mennään. Käytä sinäkin ainutlaatuinen oikeutesi.
Anna äänesi, Pirkko muistuttaa.
Ehdokasesittelyssä Mauri Jaakkonen
Mauri Jaakkonen on ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja toiminut pitkään muun muassa luottamusmiehenä.
- Lisäksi olen toiminut ammattiliittoni valtuustossa kaksi kautta. Siellä
olen vielä ensi kesän liittokokoukseen asti.
Mauri on tällä hetkellä 61-vuotias työtön työnhakija, jonka työura katkesi puolitoista vuotta sitten, kun 40-vuotinen postimiesura tuli päätökseen.
Hän on ay-toiminnan ohella ollut mukana myös kuntapolitiikassa ja ollut useissa vaaleissa ehdolla niin synnyinkunnassaan Keminmaassa kuin nykyisessä kotikaupungissaan Kemissäkin.
- Vasemmistoliiton parissa on vierähtänyt
jo 30 vuotta, Mauri hymähtää leppoisasti. Tällä hetkellä hän on Kemin Vasemmistoliiton kunnallistoimikunnan jäsen ja myös yksi Kemin edustajista puolueen piiritoimikunnassa.
Miehellä onkin todella vankka
tietämys alueen eri kuntien asioista, mikä tuo hänen mielipiteilleen huomattavasti painoarvoa.
- Kokemusteni pohjalta olen tullut muun muassa siihen johtopäätökseen, että kuntaliitos Kemin, Keminmaan ja Simon kesken
olisi ehdottoman tärkeää. Näin saisimme alueen elinvoimaisuutta ylös ja samalla enemmän vaikutusvaltaa tulevaan maakuntahallintoon, Mauri alleviivaa.
Vapaa-ajallaan Mauri harrastaa musiikkia, kirjallisuutta, tietokilpailuja
ja liikuntaa.
- Vierivä kivi ei sammaloidu. Nämä harrastukset auttavat pitämään niin henkisen kuin fyysisenkin kunnon hyvänä, mies naurahtaa.
Ehdokasesittelyssä Kati Pyykkö
Kuntavaalien 2021 ehdokasesittelyssä vuorossa on Kati Pyykkö, joka on syntyperäinen, vuonna 1970 syntynyt nainen.
– Olen juurevasti Haukkari-Peurasaari -alueelta lähtöisin oleva kemiläinen,
sellainen sopivasti lapsenmielinen. Nykyään asun keskustassa, Syväkankaan koululla koulunkäynninohjaajana vuodesta 2003 työskennellyt Kati esittelee itsensä.
Kati on kuntavaaleissa kolmatta kertaa ehdokkaana. Ensimmäinen
kerta oli 1990-luvulla ja toinen yritys valtuustoon tapahtui viime kuntavaaleissa 2017. Sen myötä Kati on ollut mukana kaupungin luottamustehtävissä, muun muassa teknisen lautakunnan varajäsenenä.
– Olen kyllä
tykännyt ja päässyt varajäsenenäkin mukavasti osallistumaan, Kati kertoo.
Pian 51 vuotta täyttävän Katin sydäntä lähellä on niin lapsi- kuin nuorisotyökin sekä toisesta päästä
myös ikäihmisistä huolehtiminen.
– Jos minut valitaan valtuustoon, haluan ehdottomasti olla mukana Kemin kouluverkon järkevässä kehittämistyössä. Jo työkokemukseni pohjalta uskon, että siihen
minulla on annettavaa.
Kati tekee leipätyönsä ohella vapaaehtoistyötä Toivola-Luotolan Setlementissä. Hän on ollut kolme vuotta aikuiskaverina lapsille.
– Tähän lähteminen oli mielessä
jo aiemmin, mutta kolme vuotta sitten kaikki loksahti kohdalleen ja pääsin mukaan. Tämä on ollut minulle tosi tärkeää.
Katin harrastuksiin lukeutuvat myös musiikki, mökkeily ja saunominen.
– Sekä
metsissä ja meren jäällä käveleminen, Kati lisää.
Katilla ja hänen perheellään on ollut oma mökki Selkäsaaressa 1960-luvulta lähtien.
– Siellä on vietetty aikaa lapsesta
saakka.
Musiikin saralla Kati on päässyt maistamaan myös menestystä. Hän soitti 1980- ja 1990-luvuilla toimineessa ja arvostetussa rockyhtye Santa Luciassa kitaraa. Vuonna 1992 hän soitti kitaraa myös Juice Leskisen
ETC-yhtyeessä.
Nuorten parissa Kati työskentelee myös kesäisin, koulujen kesälomien aikaan.
– Olen seitsemän vuoden ajan toiminut teknisen puolen kesätöissä olevien nuorten ohjaajana. Tunnen itseni
onnekkaaksi, kun saan toimia nuorten kanssa niin monella tavalla, Kati mainitsee.
Ehdokasesittelyssä Reijo Viitala
Reijo Viitala on paljasjalkainen kemiläinen ja nykyään ansaitulla eläkkeellä.
- Tein työurani palvellen Kemin Satamaa ja tietenkin samalla Kemin kaupunkia vuodesta 1977 lähtien
aina vuoden 2016 elokuuhun saakka. Viimeisin työroolini oli toimia Kemin Satama Oy:n toimitusjohtajana. Tasavallan presidentti on myöntänyt minulle satamaneuvoksen arvonimen, Reijo kertoo.
Yhteiskunnalliset asiat ovat
olleet Reijolle tärkeitä läpi aikuisiän.
- Toimin muun muassa. Kemin kaupunginvaltuuston jäsenenä 1980-luvulta vuoteen 2001 saakka ja muun muassa kaupunkirakennelautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana.
Reijon harrastuksiin kuuluu veneily, retkeily ja erityisesti kuorolaulu
- Lapsien ja lastenlasten kanssa vietetty aika on aina arvokasta ja siitä nautin suuresti, mies painottaa.
Nyt Reijo
on tekemässä paluuta kuntapolitiikan pariin
- Kun työurani päättymisestä on nyt kulunut runsaat neljä vuotta, päätin ryhtyä ehdolle kuntavaaleihin edelleen Vasemmistoliiton listalle. Minulla on kokemusta
ja näkemystä kuntakentän toiminnoista, kuten kaupungin omistamien yhtiöiden toimintaedellytyksistä ja siitä miten yhtiöt ovat entistä merkityksellisempiä kuntalaisten palveluiden tuottajina. Yhtiöillä
on merkityksellinen rooli varsinkin yritysmaailman suuntaan. Ne kuvastavat muualle Suomeen ja maailmalle, miten Kemissä toimitaan ja millainen on meidän näköisemme yrityskulttuuri, Reijo perustelee.
Reijo Viitala
muistuttaa, että maan hallitus on saanut hyviä uudistuksia aikaiseksi esimerkiksi koulutuspolitiikan ja vanhuspalvelujen osalta.
- Tulevien valtuutettujen pitää huolehtia siitä, että henkiset ja taloudelliset resurssit ovat
parhaassa käytössä näiden palvelujen turvaamiseksi.
Reijo alleviivaa, että koulujen ja niissä toteutettavan opetuksen pitää olla tasokasta.
- Kuntayhtymien
oppilaitokset turvaavat uusien, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, ammattilaisten kouluttamisen ja koulutuspaikkojen riittävyyden, mies mainitsee.
Reijon sydäntä lähellä olevat kulttuuri- ja liikuntapalvelut
ovat hänen miesletään myös merkittävä osa paikkakunnan vetovoimaisuutta.
- Miten me turvaamme resurssit teatterille, nuorison harrastuksille ja esimerkiksi moninaisille joukkuelajeille, hän kysyy.
Edellä
mainitut asiat ovat Reijon mukaan haasteita seuraavalle valtuustokaudelle
- Nämäkin haasteet voitetaan yhteistyöllä, mutta yksilöinä päättäjien tulee olla rohkeita tekemään ratkaisuesityksiä,
hän arvioi.
Ehdokasesittelyssä Kari Hanhisuanto
Kari Hanhisuanto on Kemin Vasemmistoliiton ensimmäisen kauden valtuutettu ja kirjailija, joka jäi eläkkeelle 2020 Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta 43 työvuoden jälkeen. Kari on 60 -vuotias, naimisissa ja kahden lapsen isä.
Valtuuston lisäksi Kari on toiminut tällä vaalikaudella toiminut Kemin kulttuurilautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäsenenä sekä Arjen Sujuvuus- toimikunnan puheenjohtajana. Vuoden 2017 vaaleissa Kari sai ensikertalaisena komeat 155 ääntä.
Kari kertoo olevansa aktiivinen, asioita selvittävä ja utelias valtuutettu.
- En todellakaan suostu istumaan käsieni päälle vaan toimin. Joskus vähän liikaakin
tunteella. Valtuustossa ollaan kuntalaisia varten, ei ketään eikä mitään muuta varten. Ja joskus pitää uskaltaa tehdä ikäviäkin päätöksiä.
Karin aktiivisuudesta kertoo hänen tekemänsä kahdeksan valtuustoaloitetta ja 21 kannanottoa Lounais-Lapissa vuosien 2017 – 2021 aikana.
Karin harrastuksia ovat kirjoittaminen, kuorolaulu ja petankki. Karin jo kymmenes romaani julkaistaan tänä vuonna. Edellinen dekkari Pelkopeli julkaistiin 2016. Kari on Ajan Laulun ja Aikamerkki-ryhmän tenori. Kemin Petankissa hänen roolinsa on ampuja, millä tarkoitetaan toisen kuulan kilkkaamista pois paikaltaan.
Karin kuntavaalisivu löytyy täältä: https://www.facebook.com/kari.hanhisuanto.1 Käy tutustumassa ja tykkäämässä!
Ehdokasesittelyssä Kim Bergvall
Kim Bergvall on yksi Kemin Vasemmistoliiton uusista ehdokkaista kevään kuntavaaleissa. Kim on 39-vuotias kemiläinen perheenisä, hän on naimisissa ja hänellä on neljä lasta.
- Olen
ehdolla kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Arvostan ihmisten avoimuutta ja rehellisyyttä. Koen itse olevani hyvä kuuntelija, kannustava ja pyrin aina löytämän asioista jotain positiivista, Kim kertoo.
Kim on ammatiltaan
koulunkäynninohjaaja. Hän työssään todella kokenut, sillä on aloittanut koulunkäynninohjaajana jo vuoden 2000 syksyllä. Tällä hetkellä hän työskentelee Syväkankaan koululla.
- Itselleni
tärkeitä asioita ovat koulu, lapset ja nuoret, varsinkin heidän hyvinvointinsa koulussa. Myös mielenterveyteen liittyvät asiat ja palvelut, koskien kaikkia ikäryhmiä, on minulle sydämenasia.
Kimin harrastuksiin lukeutuvat teatteri, pingis ja musiikki. Hän on ollut pitkään mukana Meri-Lapin Estradin ja Tornion Mikin Vintin teatteritoiminnassa. Pöytätenniksessä hän on kansallisen tason pelaaja. Musiikkipuolella hänen instrumenttinsa on rummut. Hän on soittanut useissa tanssiorkestereissa.
Kim kiinnostui politiikasta vasta varttuneemmalla iällä.
- Nuorempana politiikka ei kiinnostanut, mutta elämänkokemusten karttuessa ryhdyin seuraamaan politiikkaa.
Nykyään seuraan aktiivisesti esimerkiksi television ajankohtaisohjelmia ja puoluejohtajien tenttejä. Arvostan suuresti esimerkiksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin osaamista, tietomäärää ja selkeää
tapaa tuoda asiat faktoineen esille. Koen, että nyt on myös minun aikani lähteä mukaan yhteisten asioiden hoitamiseen, Kim painottaa.
Ehdokasesittelyssä Iida Vahtola, 18
Olen Iida Vahtola, 18-vuotias kemiläinen opiskelija. Toimin Kemin nuorisovaltuuston varapuheenjohtajana sekä Lapin Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana. Tasa-arvon edistäminen ja paremman tulevaisuuden luominen on ollut minulle aina tärkeää, ja on päivänselvää, että maailma ei muutu, jos sitä ei itse pyri muuttamaan. Juuri siksi olen alunperinkin lähtenyt mukaan politiikkaan.
Olen ehdolla kunnallisvaaleissa ensimmäistä kertaa. Koen, että kaupunginvaltuusto on täydellinen paikka vaikuttaa kemiläisten jokapäiväiseen elämään positiivisella tavalla. Minulle on erittäin tärkeää, että Kemi on yhä tulevaisuudessakin kaupunki, jonka asukkaat ovat hyvinvoivia. Vaikka Kemin kaupungin talous on suurien muutoksien edessä ja budjetissa on paljon sopeutettavaa, ei lasten ja nuorten palveluista tai koulutuksesta voi leikata.
Koska
olen nuori ehdokas, minulla on ainutlaatuinen näkemys nuorten, lasten ja perheiden elämästä ja tarpeista. Tunnen parhaiten peruskoulun ja toisen asteen rahoitusvajeen vaikutukset ja tiedän, millä keinoin esimerkiksi syrjäytymistä
voidaan ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. On selvää, että parhaita päätöksiä tulevaisuuden kannalta voi tehdä vain sellainen henkilö, jota päätökset todellisesti koskettavat vielä
kymmenien vuosien päästä.
Käy tykkäämässä Iidan poliitikko-sivusta täällä: https://www.facebook.com/Iida-Vahtola-101063055345592