Jouko Pasoja jatkaa puheenjohtajana

Jouko Pasoja valittiin jatkamaan Kemin Vasemmistoliitto ry:n puheenjohtajana myös vuonna 2019.

Albana Mustafi Kemin Vasemmistoliiton uudeksi varapuheenjohtajaksi

21.11.2018
Kemin Vasemmistoliitto ry syyskokous valitsi tiistaina 20.11. Jouko Pasojan jatkamaan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittiin Albana Mustafi.

Lisäksi kunnallistoimikuntaan vuodelle 2019 valittiin varsinaisiksi jäseniksi Reijo Viitala, Ari Mäläskä, Sari Ekorre-Nummikari, Pertti Henttinen, Vuokko Isomaa, Sari Moisanen, Matti Kettunen, Sisko Korrensalo, Maisa Lahnajärvi, Veikko Kumpumäki, Tuula Hiltunen, Kati Tervo, Anneli Mikkanen, Sirpa Niskala, Leena Leväsvirta, Aaro Tiilikainen, Matti Viitanen, Mikko Koivulehto, ja Tommi Sauvolainen.

Varajäseniksi valittiin Kati Pyykkö, Heidi Anttila ja Markku Marttila.

Kemin kirkkokansan työväenyhdistys menestyi kirkollisvaaleissa - kaikki ehdokkaat läpi

20.11.2018
Kemin Kirkkokansan Työväenyhdistyksen kaikki 12 ehdokasta valittiin Kemin uuteen  kirkkovaltuustoon sunnuntaina 18.11. pidetyissä kirkollisvaaleissa.

Valituiksi tulivat Jaakko Alamommo Jaakko (73 ääntä), Mia Alasaarela (45), Anna Alm (32), Raimo Holopainen (49), Eine Kemppainen (129), Mikko Koivulehto (68), Jukka Kunnari (25 ), Veikko Kunnari (5), Kaisu Liiten (43), Sari Moisanen(71), Pirkko Pehkonen (34) ja Raili Ranta (35).

Kemistä kolme Lapin piirihallitukseen

Rovaniemeläinen Henri Ramberg valiittiin Vasemmistoliiton Lapin piirin uudeksi puheenjohtajaksi.

12.11.2018
Kemin Vasemmistoliiton Maisa Lahnajärvi, Sari Ekorre-Nummikari ja Tommi Sauvolainen valittiin puolueen Lapin piirin piirihallituksen jäseniksi viikonvaihteessa Inarin Saariselällä pidetyssä piirikokouksessa. Yhdeksi varajäseneksi valittiin kemiläinen Ari Mäläskä.

Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin rovaniemeläinen Henri Ramberg (31). Hän opiskelee sosiaalityötä Lapin yliopistossa ja on vasemmistoliiton Rovaniemen kunnallisjärjestön puheenjohtaja sekä Lapin ylioppilaskunnan edustajiston jäsen. Ramberg seuraa uudessa tehtävässään kemiläislähtöistä Markus Korjosta, joka toimi piirin puheenjohtajana kaksi kautta.

Piirin ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Aaro Granroth Kittilästä ja toisena varapuheenjohtajana Arja Karhu Torniosta.

Lahnajärven ja Sauvolaisen lisäksi piirihallituksen jäseniksi valittiin Vuokko Vakkuri Ylitorniolta, Ira Pääkkölä Kolarista, Mari Ikonen Rovaniemeltä, Riitta Näkkäläjärvi Inarista, Rainer Wahlsten Kemijärveltä, Timo Lettijeff Rovaniemeltä, Raili Fagerholm Kittilästä, Pertti Keränen Tervolasta, Sonja Sinisalo Rovaniemeltä, Raimo Puikko Tervolasta, Velijosi Salonen Inarista ja Kari Puolakka Rovaniemeltä.

Varajäseniksi valittiin Mäläskän lisäksi Saara Hartzell Rovaniemeltä, Taru Santamäki ja Olavi Parkkila Torniosta ja Urpo Mokko Sodankylästä.

Kati Tervo ja Albana Mustafi eduskuntavaaliehdokkaiksi

12.11.2018
Kemiläiset Kati Tervo ja Albana Mustafi nimettiin Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokkaiksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Valinta tehtiin Inarin Saariselällä pidetyssä Vasemmistoliiton Lapin piirin syyskokouksessa.

Tervon ja Mustafan lisäksi ehdokkaiksi nimettiin Aki Nevalainen Kittilästä, Mari Ikonen, Tiina Outila, Vesa Puuronen ja Henri Ramberg Rovaniemeltä, Markus Mustajärvi Savukoskelta sekä Anni Ahlakorpi Utsjoelta. Ehdokaslistaa täydennetään myöhemmin niin, että Vasemmistoliitto asettaa Lapissa täyden 14 ehdokkaan listan. Tavoitteena on saavuttaa kaksi kansanedustajapaikkaa Lapista.

Kati Tervo on 35-vuotias, pitkän ay- ja järjestökokemuksen omaava, 5-lapsisen uusperheen äiti. Hän on koulutukseltaan tradenomi ja opiskelee työn ohessa ylempää AMK-tutkintoa. Päivätyönä hän työskentelee hankinta-asiantuntijana Kemin kaupungilla.

Tervo toimii tällä hetkellä muun muassa Vasemmistoliiton puoluevaltuuston 2. varapuheenjohtajana ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistossa sekä varapuheenjohtajana Lapin liiton maakunnan yhteistyöryhmässä.

Tervo haluaa vaikuttaa ihmisten arjen sujuvuuteen taustasta riippumatta ja tuoda tolkun takaisin politiikkaan, jonka vuoksi hän päätti lähteä kansanedustajaehdokkaaksi. Tervon tulevia vaaliteemoja ovat muun muassa perheet, työhön ja toimeentuloon liittyvät asiat, aluepolitiikka ja siinä erityisesti Lapin maakunnan esille tuominen sekä koulutukseen liittyvät asiat.

Albana Mustafi on 34-vuotias, kolmen lapsen äiti ja kauneusalan yrittäjä, poliitikko ja liikunnanohjaaja. Mustafi kertoo, että yhteisten asioiden hoitamisessa hänen aviomiehensä ja sukulaisten tuki on ollut korvaamaton etu ja ilman sitä hän ei pystyisi olemaan monitoiminainen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa erilaisissa luottamustehtävissä muun muassa Kemin kaupunginvaltuustossa, kaupunginhallituksen varajäsenä ja Kemin Aikamme naisten johtokunnassa.

Mustafi kertoo, että politiikka on ollut hänessä läsnä heti synnyttyään, koska vanhemmat ovat antaneet hänelle nimeksi Albana osoittaakseen poliittisen mielipiteensä. Albana tarkoittaa albanialaista. Tuohon aikaan politiikan harjoittaminen oli rikos Kosovossa.

Mustafin perhe tuli Suomeen hänen ollessaan 8-vuotias ja hän on edelleen kiitollinen Suomen hänelle suomasta turvasta ja hyvinvoinnista. Hän kertoo identiteettinsä olevan sekä suomalainen että kosovolainen.

Albana Mustafin mielestä suomalainen yhteiskunta ei ole kuitenkaan enää entisensä, pahoinvointi ja eriarvoistuminen kasvaa. Tämä näkyy paitsi köyhyytenä, työttömyytenä ja erilaisina ongelmina myös vihapuheen ja rasismin nousuna. Mustafi haluaa pysäyttää tämän kehityksen ja siksi on lähtenyt kansanedustajaehdokkaaksi keväällä 2019. Hän haluaa tuoda politiikkaan mukaan empatiaa, lämpöä ja ymmärrystä ja pysäyttää eriarvoistumisen.

Onko työväenliike tehtävänsä tehnyt?

Kemissä huippuseminaari 17.11 - mukana Merja Kyllönen, Erkki Tuomioja ja Markus Jäntti.
 

5.11.2018
Kemin Työväenyhdistys järjestää 17. marraskuuta Kemin Kulttuurikeskuksessa seminaarin, jonka aihe on enemmän kuin ajankohtainen ja alustajat ehdotonta kansallista huipputasoa.

Seminaarin otsikkona on "Onko työväenliike tehtävänsä tehnyt - onko vasemmistolla annettavaa tulevaisuudessa? Otsikon ensimmäisestä osasta puhuu pitkäaikainen kansanedustaja ja moninkertainen ministeri Erkki Tuomioja (sd.). Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) aiheena on "Ilmasto ja ympäristö muuttuvat - työväenliikkeeltä eväitä uuteen?". Kolmas huippualustaja on Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti, joka puhuu aiheesta "Onko vasemmistolla annettavaa tulevaisuudessa". Jokaisen alustuksen jälkeen aikaa on varattu myös keskustelulle.

Alustuksia kommentoivat nuoret tulevaisuuden lipunkantajat, Vasemmisto-opiskelijat ry:n varapuheenjohtaja Mari Ikonen ja Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n varapuheenjohtaja Wille Jäntti.

Musiikkia seminaarissa tarjoilee sekakuoro Ajan Laulu, avaussanat lausuu Kemin Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kumpumäki (vas.) ja päätössanat lausuu Kemin Työväenyhdistyksen hallituksen jäsen Hilkka Halonen (sd.).

Seminaari pidetään 17.11.2018 Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa klo 13.00 – 17.00. Seminaariin on vapaa pääsy. Seminaarin väliajalla Kemin kaupunki tarjoaa kahvit.

Valtiotieteiden tohtori ja ekonomi Erkki Tuomioja, 72, on toiminut kansaedustajana vuosina 1970-79 sekä uudeleen vuodesta 1991 lähtien.  1960-luvun Teiniliitosta alkanut poliittinen ura on vienyt hänet kuudesti hallitukseen ulkoasianministeriksi ja kertaalleen kauppa- ja teollisuusministeriksi. Tuomioja tunnetaan myös toiminnastaan Sadankomiteassa, Paasikivi-seurassa, Suomen Luonnonsuojeluliitossa, Vapaus valita toisin -liikkeessä, Suomen Historiallisessa seurassa ja Historioitsijat ilman rajoja –liikkeessä. Hän on kirjoittanut lukuisia ulkopolitiikkaa ja poliittista historiaa käsitteleviä teoksia.

Merja Kyllönen, 41, nousi eduskuntaan vuonna 2007 ja toimi kiiteltynä liikenneministerinä vuosina 2011-2014, kunnes tuli valituksi Euroopan parlamenttiin vuoden 2014 vaaleissa. Hän oli Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaana aiemmin tänä vuonna. Kotikuntansa Suomussalmen valtuustossa hän on istunut vuodesta 2000. Koulutukseltaan hän on bioanalyytikko.

Taloustieteilijä Markus Jäntti, 52, on ollut kansantaloustieteen professori Tampereen yliopistossa 2000–2003, Åbo Akademissa 2003–2009 ja Tukholman yliopistossa vuodesta 2009. Hän on toiminut myös Michiganin yliopiston vierailevana professorina, Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja vanhempana tutkijana, Åbo Akademin projektitutkijana, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijana ja Tilastokeskuksen tieteellisenä johtajana. Vuosina 2015-2017 hän toimi Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteisenä julkistalouden professorina.

Muistomerkin paljasti muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Sisko Korrensalo.

"Muistomerkki vaatii paikkansa, koska mennyttä ei voi muuttaa"

Teloitettujen punaisten kunniaksi pystytetty muistomerkki paljastettiin Kemin Selkäsaaressa.

8.10.2018
Vuoden 1918 kansalaissodan yhteydessä teloitettujen punaisten muistomerkki paljastettiin sunnuntaina Kemin Selkäsaaressa. Tilaisuuden avasi muistomerkkitoimikunnan vetäjä Sisko Korrensalo ja paljastuspuheen piti Kemin Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Veikko Kumpumäki. Lisäksi paljastustilaisuudessa puhui tuomiorovasti Satu Saarinen. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan kolmisenkymmentä ihmistä.

— Tällä paikalla ammuttiin seitsemän punaista. Ruumiit kaivettiin ylös vuonna 1920 ja siirrettiin Peurasaaren hautausmaalle. Ammutuista pystyttiin tunnistamaan vain yksi, Kalle Launonen, Kumpumäki kertoi.
Kumpumäen mukaan toistaiseksi virallisimpien tilastojen mukaan Kemissä ammuttiin 23 punaista, mutta myös luvut 50 ja 120 on mainittu.
— Yli 30 tunnetaan nimeltä, joidenkin kohdalta tiedetään myös ampumispäivä. Poliisilaitoksen päiväkirjoissa teloituksista mainitaan vain kuusi. Murhaamiseen riitti suojeluskuntalaisen oma kauna, epäily kuulumisesta punakaartiin tai yksittäisen ihmisen vihje. Tuomioistuimista ei edes puhuttu, Kumpumäki valaisi historiaa.

Kumpumäen mukaan muistomerkin pystyttäminen oli enemmän kuin tarpeen.
— Kansalaissodat eivät painu historian lehdille kuten monet muut ohimenevät tapahtumat. Katkeruutta ei herätä niinkään sodan lopputulos, vaan taistelutoimien ulkopuolella tapahtunut tappaminen. Pahatkin teot häipyvät, mutta vain jos voittajien peittelemät hirmutyöt paljastuvat, jonka kautta tekijät tavallaan saavat rangaistuksensa, Kumpumäki sanoi kirjailija Heikki Ylikangasta lainaten.

Samaa painotti myös tuomiorovasti Satu Saarinen.
— Tällä paikalla päättyi sata vuotta sitten monta elämää. Sisällissota on traumaattinen tapahtuma. Sen aikana tapahtui asioita, jotka tekisi mieli unohtaa ja joita ei haluaisi muistaa. Mutta yksityisessä ja kollektiivisessa muistissa ja kokemuksessa traumaattiset asiat kuitenkin ovat, ja pysyvät, jos niitä ei katsota ja jos niitä ei muisteta. Siksi tämä muistomerkki on tärkeä muistin ja muistamisen paikka.

Saarisen mukaan muistaminen on myös eteenpäin menemistä.
— Että tapahtuma ei unohtuisi, että näin ei kävisi uudelleen, sen eteen on tehtävä töitä ja muistettava. Myös se, minkä haluaisi unohtaa. Muistomerkki on raskas merkki, se kantaa paljon. Muistomerkki on välttämätön, eikä sen jättäminen pystyttämättä muuta mitään paremmaksi. Muistomerkki vaatii paikkansa, koska mennyttä ei voi muuttaa. Menneen voi muistaa. Menneestä voi oppia. Menneen kanssa voi tehdä sovinnon, vaikkei tapahtunutta hyväksyisikään. Muistomerkistä voi tulla myös rauhan merkki, Saarinen korosti.

Muistomerkki pystytettiin vuoden 2016 lopulla elvytetyn Kemin Työväenyhdistyksen toimesta ja Sisko Korrensalon valtuustoaloitteen pohjalta. Sen pystyttämistä tukivat muun muassa Osuuskunta Tradeka, Kemin kaupunki, Kemin seurakunta, useat työväenjärjestöt ja yksityishenkilöt.

Teloituspaikan etsimisessä merkittävän työn tekivät Kemin historiallisen museon intendentti Helka Savikuja, näyttelymestari Janne Kuoppala ja museotyöntekijä Timo Hietala. He kävivät läpi mittavan määrän lehtiä ja aikalaiskirjoituksia sekä olivat mukana tapahtumapaikan maastokartoituksessa. Kartoituksessa mukana oli myös kemiläinen Pentti Korpela, jolle paikan näytti jo vuosikymmeniä sitten hänen isänsä.

Muistomerkin paljastustilaisuudessa puhui muun muassa KTY:n puheenjohtaja Veikko Kumpumäki. Vasemmistoliiton lippua kantoi Aaro Tiilikainen.

PuNaiset 1918 -seminaari pureutuu kansalaissodan jälkeisiin tapahtumiin


3.4.2018
131-vuotias Kemin Työväenyhdistys järjestää lauantaina 21.4. PuNaiset 1918 -seminaarin, jossa pureudutaan sata vuotta sitten päättyneen kansalaissodan jälkeisiin tapahtumiin, erityisesti naisten ja Lapin näkökulmasta.

Seminaarissa historiantutkija Kauko Kemppinen valottaa kansalaissodan jälkeistä tilannetta Kemissä, valtakunnallistakin huomiota saanut kirjailija, YTL (väit.) Marjo Liukkonen kertoo naisten osuudesta sisällissodassa ja sen jälkeen sekä tutkija, tohtori Ulla Aatsinki kuvailee kansalaissodan poliittista perintöä Lapissa. KTY:n lisäksi toisena järjestäjänä on Kemin Aikamme Naiset ry.

Seminaari pidetään Kemin Torihallissa, Torikatu 1. Paikka tunnetaan Kemissä entisenä kalahallina ja PuNaiset 1918 -seminaari on uusitun tilan ensimmäinen yleisötilaisuus.

KTY ry "pelastettiin" yhdistysrekisteristä poistettavien yhdistysten joukosta vuosien 2016-2017 vaihteessa. Sen jälkeen yhdistys on pitänyt sääntömääräiset kokoukset, valinnut hallituksen ja muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi hyväksytään myös henkilöitä työväenhenkisten yhdistysten lisäksi.

10.4.1887 perustetun Kemin Työväenyhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja tuoda esille pohjoisen työväenliikkeen ja yhdistyksen historiallisesti edistyksellistä sosialistista ja kommunistista perintöä.

Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa muun muassa järjestämällä seminaareja ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Elvyttämisensä jälkeen yhdistys on järjestänyt huhtikuussa 2017 yhdistyksen 130-vuotisjuhlaseminaarin sekä työväenliikkeen keskeistä roolia Suomen itsenäistymisessä vuona 1917-1918 käsitelleen seminaarin marraskuussa 2017.

KTY:n hallituksen muodostavat vuonna 2018 puheenjohtaja Veikko Kumpumäki, varapuheenjohtaja Riitta Luosujärvi, sihteeri Aaro Tiilikainen, taloudenhoitaja Mauri Blomster, jäsenet Juhani Hiltunen, Kauko Kemppinen, Aaro Tiilikainen, Raija Siirilä, Reijo Viitala sekä varajäsenet Kari Hanhisuanto ja Juhani Romppanen.