Vasemmiston tehtävänä on turvata hyvinvointi kaikille

Punaista itsenäisyyspäivää on juhlittu Kemissä jo 40 vuoden ajan.

6.12.2019
Kemin Vasemmistoliiton perinteinen Punaisen itsenäisyyspäivän juhla oli lämminhenkinen ja keräsi runsaat 70 osallistujaa. Juhlapaikkkana oli 70-vuotisjuhliaan syksyllä viettänyt, ahkerassa käytössä oleva Veitsiluodon työväentalo Rytikarissa.

Juhlapuheen piti Vasemmistoliiton puoluevaltuustoon marraskuussa valittu Tommi Sauvolainen. Hän aloitti puheensa 1800 -luvun loppupuolella alkaneesta suomalaisten kansallistunteen kasvusta.
- Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat ja Elias Lönnrotin Kalevala rakensivat suomalaista kulttuuria ja antoivat maallemme moraalisen identiteetin. Ensimmäisessä maailmansodassa kärsityt tappiot ja sisäiset ongelmat ajoivat Venäjän kevättalvella 1917 vallankumoukseen ja keisarinvalta kaatui. Suomi käytti tilaisuutta hyväkseen ja alkoi tunnustella mahdollisuutta laajempaan itsehallintoon, jopa itsenäistymiseen, Sauvolainen tiivisti historiankulkua.
- Vuonna 1917 Suomen poliittinen kenttä jakautui kahtia siitä, miten itsenäisyyttä pitäisi tavoitella. Porvarit halusivat hakea itsenäisyyden tunnustusta lännestä, kun taas enimmäkseen sosaalidemokraateista koostunut vasemmisto halusi tunnustuksen ensin Venäjää hallinneilta bolsevikeilta, Sauvolainen kertasi.

Itsenäistyminen
ja kansalaissota

Sauvolainen muistutti, että vuosi 1917 oli suomalaiselle työväelle merkityksellinen vuosi muutoinkin, koska tuolloin saatiin kahdeksan tunnin työpäivä vain yhden päivän lakolla.
- Joka tapauksessa, 6. joulukuuta 1917 kokoontunut eduskunta hyväksyi senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti 4. tammikuuta 1918 Vladimir Leninin johdolla.
Itsenäistyminen ei sujunut kitkatta, vaan maan itsenäiseksi julistamista seurasi sisäinen taistelu vallasta ja kansaa jakanut verinen kansalaissota käytiin kevättalvella 1918.
- Kymmeniä tuhansia tovereita haavoittui tai menetti henkensä. Tuhansia vietiin vankileireille, myös naisia ja jopa lapsia. Kansalaissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, maa siirtyi Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä sodan, luovuttin myös hankkeista muuttaa suomi kuningaskunnaksi. Valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia, jossa valtaa käytti silloin ja myös nykyisin, porvarilliset pääomapiirit, Sauvolainen luetteli.

Työväenaate lujilla,
ei silti nujertunut

Työväenaatetta ei kuitenkaan nujerrettu.
- SKP perustettiin Venäjällä elokuussa 1918, koska puolue ei saanut toimia Suomessa laillisesti. SKP liittolaisineen perusti lailliseksi muodokseen Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen, joka sai vuoden 1922 vaaleissa 27 paikkaa eduskuntaan.
Poliisi kuitenkin pidätti kaikki sen kansanedustajat maanpetoksesta syytettynä ja kielsi puolueen vuonna 1923, Sauvolainen kertasi historiaa.
Helppoa ei ollut sen jälkeenkään.
- Lapuan liike oli voimissaan 1929-1932 ja toimi vasemmistolaisia sanomalehtiä vastaan, järjesti mielenilmauksia sekä terrorisoi yksittäisiä vasemmistolaisia kansalaisia toimeenpanemalla muilutuksia.
- Tämän päivän politiikassa on aivan samoja elementtejä. Perussuomalaiset ovat tämän päivän Lapuan liike. Eikä tämä rajoitu pelkästään Suomeen vaan koko Eurooppaan. Eduskuntaan pääsee yhä enenevässä määrin raharikkaita ja heidän kavereitaan. Työläisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa vähenevät, Sauvolainen veti yhtäläisyysmerkkejä nykypäivään.

Elintaso nousi
1960-luvulta alkaen

Sotavuosien ja itsenäisyyden säilyttämisen jälkeenkin työväki oli lujilla, etenkin sotakorvausurakassa, joka kuitenkin nosti teollisuuden merkittäväksi tekijäksi maa- ja metsätalouden rinnalle.
- Työläisten vaikutusmahdollisuudet ja eteenpäin meno tapahtui pitkälti 1960-luvulta 1980-luvun lopulle. Elintaso nousi ja aineellinen köyhyys loppui. Luotiin mahdollisuus kouluttautua kaikille.
Sauvolainen muistutti, että tuolloin poliittinen vasemmisto oli voimissaan, ja varsinkin ay-vasemmisto sai suomalaisen työläisen asemaan merkittäviä parannuksia aikaan.
- Myöntymällä työväenluokkan tavoitteisiin laajemmassa kuvassa, kansa pidettiin tyytyväisenä ja oikeistokin sai ääniä. Poliittisen oikeiston nousu valtaan tapahtui 1990-luvun alun laman aikaan. Se päästi pääomatulot räjähdysmäiseen kasvuun, ja  valtion kassa alkoi taas huveta. Samaan lamaan taittui suomalaisen työväenliikkeen menestys. Työväenliike menetti aloitteen ja oli pakotettu siirtymään puolustuskannalle, Sauvolainen arvioi.
Sauvolainen muistutti, että oikeistodemarien hallitustaipaleet 1995-2003 osuivat Nokia-ihmeen ja EU-jäsenyyden alkutaipaleen alkukauteen.
- Sitäkään aikautta ei ole mielestäni kehuminen, lähes kaikki mitä sen jälkeen on tapahtunut on ollut poliittisen vasemmiston ja ay-liikkeen alamäkeä.

Vasemmiston tehtävänä
on turvata hyvinvointi

Sauvolainen painotti, että on syytä muistaa, että nimenomaan ammattiyhdistysliikkeellä ja vasemmistolla on ollut merkittävä rooli rakennettaessa Suomesta maatalousyhteiskunnasta hyvinvoiva teollisuusmaa.
- Vasemmiston tehtävä on turvata tähän maahan kaikille tasavertaiset mahdollisuudet elämiseen, kouluttautumiseen, työhön ja kaikkien ihmisten hyvinvointiin. Nykyisin työläisiä, työttömiä ja heikonpiosaisia syyllistetään jälleen, että sosiaaliturva kaikille on liian kallis. Eläkkeellekkin kuulema jäädään liian aikaisin. Näin puhuvat ne jotka ottavat työstä lähes kaiken lisäarvon ja välttelevät verojensa maksua, Sauvolainen alleviivasi.
- Itsenäisyys on arvokas asia, itsenäisen valtion pitää pystyä huolehtimaan kaikista asukkaistaan ketään syrjimättä. Poliittista vasemmistoa tarvitaan yhä edelleen huolehtimaan suomalaisista vähempiosaisista, Sauvolainen päätti vuolaat aplodit saaneen juhlapuheensa Suomen 102. itsenäsiyyspäivän kunniaksi.

Punaisen itsenäisyyspäivän
vietolla jo 40 vuoden perinteet

Tilaisuuden avauspuheessa Kemin Aikamme Naisten ja Veitsiluodon työväentalon puuhanaisiin lukeutuva Aili Virtala kertoi, että Punaisen itsenäisyyspäivän vietolla on jo 40 vuoden perinteet.
- Juhla sai alkunsa kun 40 vuoden takaisessa asenneilmapiirissä esitettiin mielipiteitä siitä, että vasemmistolaiset puolueet, järjestöt ja niissä toimivat ihmiset arvostaisivat Suomen itsenäisyyttä vähemmän kuin muut ja ennenkaikkea oikeistolaiset piirit, jotka olivat omineet itselleen itsenäisyyspäivän vieton ja itsenäisyyden juhlimisen.
- Esitin Demokraattisten Naisten piiritoimikunnassa 1979, että alkaisimme järjestämään erilaista itsenäisyyspäivän juhlaa omista lähtökohdistamme ja arvostamiimme asioihin perustuen. Esitykseni otettiin tosissaan ja ensimmäistä juhlaa vietettiin samana vuonna 5. joulukuuta.

Piirisihteeri ompeli
essut ja hilkat

Virtala muistaa juhlan varsin hyvin, jonka myös silloinen SKDL:n kunnallisjärjestö hyväksyi.
- Vuokko Isaksson oli piirisihteerinä ja lisäksi hyvä ompelija. Hän ompeli meille valkoiset essut ja päähän hilkat. Me naiset toimimme tarjoilijoina ja valmistimme kaikki salaatit. Nakit ja lihapyörykät saimme silloiselta Euromarketilta. Vain booliin piti ostaa väkevyyttä Alkosta. Viininjuontikulttuuri ei ollut vielä silloin saavuttanut näitä alueita, eikä sitä osattu käyttää ruokajuomana kuten nykyisin, Virtala muisteli.

Jänkälästä Veitsiluotoon

Vuosikymmenet juhla pidettiin Kemin keskustassa Jänkälän juhlahuoneistossa, viime vuosina useissa eri paikoissa. Virtala sanoi olevansa varsin iloinen siitä, että tänä vuonna juhlapaikaksi valikoitui juuri Veitsiluodon työväentalo, jonka hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut kymmenen vuotta.
- Taloa on sinä aikana talo on kunnostettu sekä sisältä että ulkoa. Samalla on saatu tilat ja tarjoiluvarustus sille tasolle, että täällä voidaan järjestää 150 hengen juhlat. Niitä on ollut jo useita ja ensi vuodelle on jo varattu viidet isot häät.

Kunnostaminen
jatkuu edelleen

-Talon kunnostamiseen on haettu ja saatu avustusta Kotiseutuliitolta. Koko remontin kustannuksia avustus ei kata , vaan omarahoitusta pitää olla vähintään neljäsosa. Meillä aktiivinen talkootoiminta on vielä kunniassa.
Jatkokunnostusuunnitelmiakin on.
- Viime kesänä hankittiin videotykki, tietokone ja tulostin. Vuoden 2020 suunnitelmassa on inva-wc :n rakentaminen. Sen puute on ollut esteenä pyörätuolin käyttäjille, Virtala sanoi.
- On tätä taloa tietysti kunnostettu aikaisemminkin. Eihän se olisi näin hyvässä kunnossa, jos siitä ei olisi pidetty huolta. Pidämme talon kunnossa, että ei kävisi kuten kaupungin kiinteistöille, joiden kanssa pähkäilemme valtuustossa , että mikä talo milloinkin pitäisi purkaa, edelleen kaupunginvaltuustossa istuva Virtala huomautti.

Hannu Friman
vierailevana tähtenä

Juhlan ohjelmassa oli puheiden lisäksi Rytikarin eläkeläisten tanssi- ja musiikkiesityksiä, ruokailu, rentoa yhdessäoloa ja koomikko Hannu Frimanin stand up-show Punainen villatakki. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasivat Rytikarin eläkeläiset Aili Virtalan johdolla.

Kuvat on juhlan osallistujien ottamia kännykkäkameroiden kuvia.