Mikko Koivulehto: Kaiken poliittisen toiminnan keskiössä tulee nyt ja jatkossa olla rauha

6.12.2019
Kemin Vasemmistoliitto ja Kemin Aikamme Naiset kunnioittivat vuoden 1918 kansalaissodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa Suomen 102. itsenäisyyspäivänä Kemin Peurasaaren hautausmaalla sijaitsevalla muistomerkillä.

Kukkalaitteen laski asemmistoliiton Kemin kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Albana Mustafi ja puheen piti Vasemmistoliiton Kemin kunnallisjärjestön puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Mikko Koivulehto. Suomen lippua kantoi Marketta Korrensalo, Kemin Vasemmistoliiton lippua Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pertti Henttinen ja Kemin Aikamme Naisten lippua kaupunginvaltuutettu Sisko Korrensalo. Kuvat otti Juhani Hiltunen.

Läsnä oli parisenkymmentä henkeä.

Tässä Mikko Koivulehdon puhe kokonaisuudessaan:

Hyvät ystävät ja toverit

Olemme kokoontuneet tänään, Itsenäisen Suomen täyttäessä 102 vuotta, tänne Peurasaaren hautausmaalle, kunnioittamaan vuoden 1918 traagisissa tapahtumissa Vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistoa.

Näistä tapahtumista on jo yli sata vuotta, ja samalla vasta sata vuotta. Ihmiselon näkökulmasta sisällissodan tapahtumat olivat kauan sitten, kun taas historian perspektiivistä, tapahtumista on kulunut vain hetki. Samalla tavalla kahtiajakoinen on se miten vuoden 1918 tapahtumista tulisi puhua ja kirjoittaa. Yhtäältä ne ovat yli sadan vuoden takaisia asioita, menneet ovat menneitä ja meidän tulisi katsoa rakentavasti tulevaisuuteen. Toisaalta taas yhä paljon tarinoita on pimennossa, vaiettuna. Vasta ihan lähivuosina on sisällissodasta kyetty puhumaan analyyttisemmin ja rehellisemmin. Edelleen tulee uutta tutkimustietoa, joka valottaa historiaa. Mielestäni keskustelua sisällissodan tapahtumista on tarpeen käydä jatkossakin.

Hieman yli sata vuotta sitten itsenäistynyt Suomi oli varsin erinäköinen kuin mitä se on nykyään. Luokkajako ja eriarvoisuus oli syvää. Kuilu omistavan luokan ja työväenluokan välillä oli suuri, yhteiskunnallisia turvaverkkoja ei juuri ollut ja erot kansanosien koulutustasossa olivat valtavat. Silti, kun listaa senaikaisia yhteiskunnallisia teemoja: eriarvoisuus, köyhyys, työttömyys, leipäjonot - on lista sama kuin nykypäivänä.

Suomi on kehittynyt sadassa vuodessa valtavasti. Köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman onnistuneimmista valtioista. Meillä on kehittynyt sosiaaliturvajärjestelmä, maksuton koulutus, monenlaisia keinoja, joilla vähentää eriarvoisuutta. Olemme tulleet valtavia harppauksia parempaan suuntaan. Silti nämä samat teemat vaivaavat meitä vuosikymmenistä toiseen. Työtä on vielä rutkasti tehtävänä, jotta jokainen saisi elää arvokasta ja inhimillistä elämää. Reilu sata vuotta sitten eriarvoisuus oli niin suurta, yhteiskunnallinen epätasa-arvo niin räikeää, että monet eivät nähneet muuta vaihtoehtoa, kuin tarttua aseisiin paremman huomisen puolesta. Heidän ja muiden vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistoa me olemme tänään täällä kunnioittamassa.

Suomen sisällissota on monella tapaa kansakuntamme suurin tragedia, murhenäytelmä, jonka ei soisi ikinä tapahtuvan uudelleen. Kaiken poliittisen toiminnan keskiössä tulee nyt ja jatkossa olla rauha. Meidän tulee silti kuvainnollisesti teroittaa miekkamme ja valmistautua taistoon, sillä edessämme on suuria sosiaalista eriarvoisuutta lisääviä uhkakuvia. Koko maailmaa ja sivilisaatioita uhkaava ilmastonmuutos ja maailmanlaajuisesti kasvava äärioikeiston kannatus ovat asioita, joita vastaan meidän täytyy tarmokkaasti käydä. Yhteistyössä, paremman huomisen ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta!

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.